Lentäminen Omnipodin ja Dexcom G6:n kanssa ei ole erityisen ongelmallista. Olen lentänyt monta kertaa näiden laitteiden kanssa niin, että olen joko pitänyt niitä normaalisti tai kuljettanut matkatavaroissa. Pari vuotta sitten otin aina pumput ja anturit pois, jotta ne eivät menisi turvatarkastuksen röntgenlaitteiden läpi. Joskus se oli hyvin sujuvaa ja joskus vähemmän sujuvaa. Joskus turvatarkastuksen henkilökunta alkoi riidellä eikä ollut lainkaan yhteistyöhaluinen. Viime aikoina olen vienyt sekä pumput että anturit tarkastuspisteen läpi, eikä ongelmia ole ollut. Valmistaja Dexcom kuitenkin suosittelee, että Dexcom G6:n osia ei viedä röntgenlaitteen läpi vaan että ne laitetaan erilliseen pussiin, joka annetaan turvatarkastuksen henkilökunnalle.
Lisäksi Nordic Infucare kertoo verkkosivuillaan, että Omnipod PDM -laitteen ja pumput voi viedä röntgenlaitteiden läpi, sillä ne kestävät sekä sähkömagneettisia että sähköstaattisia kenttiä. Myös lentokentän skannerien läpi kulkeminen on turvallista.
Dexcom G6 -laite ei kärsi kädessä pideltävästä skannerilaitteesta eikä metallinpaljastimien läpi kävelemisestä. Jos kuitenkin tunnet olosi epävarmaksi tai epämukavaksi, voit ilmoittaa turvatarkastuksen henkilökunnalle, että haluat mieluummin silmämääräisen tarkastuksen. Henkilöskannerin (Advanced Imaging Technology, AIT) läpi kulkemista ei suositella. Pyydä sen sijaan silmämääräistä tarkastusta. Dexcomia ei ole testattu kaikissa kehittyneissä röntgenlaitteissa, joten kannattaa pyytää sen sijasta kädessä pidettävän skannerin käyttöä ja silmämääräistä tarkastusta.
Joskus varoitan turvatarkastuksen henkilökuntaa etukäteen siitä, että minulla on kehollani pumppu ja anturi, ennen kuin menen henkilöskannerin läpi. Kehittyneemmät ja herkempää tekniikkaa sisältävät skannerit voivat joskus hälyttää. Lentokoneessa laitan vain lentokonetilan käyttöön ja kytken Bluetoothin päälle, ja saan silti lukemat Dexcomista.
Lentojen aikana olen joskus huomannut, että Dexcom voi näyttää vääriä arvoja. Jopa monet verensokerimittarit voivat näyttää väärää arvoa korkealla ilmassa, joten otan aina varmuuden vuoksi verensokerimittarin mukaan. Joskus epäilen, että sekä glukoosinseurantajärjestelmä että verensokerimittari ovat väärässä. Sitten vain vertailen arvoja siihen, miltä kehossani tuntuu, ja teen valistuneen arvauksen sen perusteella. Olen myös huomannut, että pumppu voi joskus olla hankala. Olen monesti ottanut useita insuliiniannoksia lennon aikana, mutta niillä ei ole ollut kunnollista vaikutusta. Laskeutumisen jälkeen verensokerini onkin sitten romahtanut, ikään kuin laite olisi antanut kerralla kaiken ottamani insuliinin. Käsikirjassa todetaan, että ”ilmanpaine voi vaihdella lentokoneessa matkan aikana, mikä voi vaikuttaa siihen, miten pumppu antaa insuliinia potilaalle”. Otan myös insuliinikynän mukaan lentokoneeseen siltä varalta, että jokin tuntuu olevan pielessä. Otan aina mukaan diabetestarvikkeet käsimatkatavaroihin ja säilytän insuliinit Frio-kylmäpakkauksessa (että insuliini säilyisi pidempään). Minulla on myös aina mukana terveydenhuollon ammattilaisen antama todistus, jossa kerrotaan, että sairastan tyypin 1 diabetesta ja että minulla on pakko olla insuliinia ja apuvälineitä aina mukana.
Lähteet:
https://www.diabetesinfucare.com/fi-fi/omnipod-dash/apua-ja-tukea
DIA.FI.229-01-AUG2023