Minulla on diabetes, mutta en ole diabeetikko

Tutkimusten mukaan joka toinen diabetesta sairastava pitää termiä ”diabeetikko” sietämättömänä ja joka neljäs haitallisena. Sana ”diabeetikko” määrittelee ihmisen pelkästään hänen terveydentilansa perusteella. ”Diabetesta sairastava” ihminen taas on paljon enemmän kuin vain diabetesdiagnoosinsa. Hän voi olla ennen kaikkea äiti, tytär tai sisko, tai vaikkapa e-urheilija, veturinkuljettaja tai hulluna virkkaamaan. Jokainen diabetesta sairastava päättää tietenkin itse, miten haluaa kuvailla itseään. On kuitenkin hyvä tietää, millaisilla sanavalinnoilla osoitamme kunnioittavan ja ymmärtävän diabetesta sairastavaa ihmistä, kun puhumme heistä tai heille.

Sanat herättävät tunteita ja vaikuttavat

Käyttämämme ilmaisumuodot herättävät tunteita ja vaikuttavat muihin. Ne määrittävät tapaamme hahmottaa itseämme ja maailmaa. Sanoilla on voima vahvistaa tai muuttaa sitä, miten itseämme, toisia ihmisiä ja arkeamme ajattelemme. Ajattelutavat taas vaikuttavat kykyyn elää diabeteksen kanssa ja monen diabetesta sairastavan kokemaan stressiin, levottomuuteen ja syyllisyyteen.

Verensokerin pitäminen kurissa on haastavaa 

Ilmaisujen ”huono verensokerin hallinta” ja ”verensokeriarvo tavoitealueen ulkopuolella” eron huomaa, vaikka ei sairastaisi diabetesta. Kuka tahansa ymmärtää myös, miltä tuntuu tulla verratuksi ”normaaleihin” ihmisiin, aivan kuin diagnoosi tekisi ihmisestä ”epänormaalin”. Hyväntahtoiset mutta ajattelemattomat ystävät tai sukulaiset saattavat tokaista esimerkiksi ”eihän sinun noin pitäisi tehdä”, ja ymmärtämätön terveydenhuollon ammattilainen voi todeta, ettet ole ”hoitomyönteinen”. Tällaiset tokaisut antavat ymmärtää, että verensokeri olisi jotenkin helppo pitää tasapainossa. Ymmärtämättä sitä tosiasiaa, että verensokerin hallinta voi olla huomattavasti vaikeampaa. Elämässä on nimittäin verensokerin hallinnan lisäksi paljon muitakin haasteita – on vaikkapa luettava tenttiin tai hoidettava vakavasti sairasta kumppania. Jokainen joka on diabeteksen kanssa tekemissä on otettava tämän huomioon.

Sanat muuttavat maailmaa 

Sanasto, puhetapa tai äänensävy eivät muutu hetkessä, vaan ajan mittaan. Brittiläinen kirjailija Rudyard Kipling totesi jo vuonna 1923, että ”sanat ovat ihmiskunnan voimakkain huumausaine”. 

Eikö olekin upeaa, että maailmaa voi muuttaa sanoilla! Se ei maksa mitään. Pelkästään ajatuksen voimalla voimme luoda vieläkin parempaa arkea, jossa koemme, että meitä ymmärretään, saamme tukea, kuulumme joukkoon ja olemme arvokkaita.