Mikä tyypin 2 diabetes on?
Glukoosi on solujen tärkein energianlähde, ja insuliinihormonin avulla solut voivat ottaa sitä verenkierrosta. Haiman tuottamaa insuliinia voi verrata avaimeen, joka avaa oven soluihin ja päästää glukoosin sisään.
Kun glukoosiaineenvaihdunta ei toimi normaalisti esimerkiksi insuliininpuutoksen vuoksi, vereen jää liikaa glukoosia eli verensokeri on liian korkea. Tätä tilaa kutsutaan hyperglykemiaksi, ja siihen on erilaisia perussyitä. Näitä syitä kutsutaan diabetekseksi – jota aiemmin nimitettiin sokeritaudiksi.
Diabetes voi syntyä eri syistä. Joissakin tapauksissa insuliinia tuottavat solut joutuvat elimistön oman immuunijärjestelmän hyökkäyksen kohteeksi. Tämän seurauksena solut tuhoutuvat ja insuliinintuotanto lakkaa. Tätä diabeteksen tyyppiä kutsutaan tyypin 1 diabetekseksi.
Joissakin tapauksissa elimistön insuliinintuotanto toimii, mutta insuliinia ei välttämättä muodostu tarpeeksi. Lisäksi kudokset voivat ovat resistenttejä insuliinille, jolloin insuliinilla ei ole riittävää vaikutusta elimistössä. Tällaista diabeteksen muotoa kutsutaan tyypin 2 diabetekseksi.
Tyypin 2 diabetes, joka tunnetaan myös aikuistyypin diabeteksena, on hyvin yleinen sairaus. Diabetekseen sairastuvista noin 85–90 prosenttia sairastuu juuri tyypin 2 diabetekseen. Suomessa sitä sairastaa noin 400 000 ihmistä.
Tyypin 2 diabeteksen oireet
Tyypin 2 diabetes kehittyy hitaasti ja huomaamatta. On melko tavallista, että se todetaan, kun terveydenhuoltoon hakeudutaan jostakin muusta syystä, ja verikokeissa huomataan verensokeriarvojen olevan koholla. Potilas itse ei ole sitä ennen välttämättä havainnut mitään oireita.
Tyypin 2 diabeteksen oireet, jotka siis voivat olla epämääräisiä ja vaikeasti havaittavia, liittyvät kohonneeseen veren glukoosipitoisuuteen. Elimistö hankkiutuu eroon ylimääräisestä glukoosista erittämällä sitä virtsaan, jolloin elimistöstä poistuu myös vettä.
Oireita, joihin kannattaa kiinnittää huomiota:
- poikkeava jano
- tarve virtsata paljon ja usein
- väsymys.
Mistä syystä tyypin 2 diabetes kehittyy?
Tyypin 2 diabeteksessa elimistö tuottaa insuliinia, mutta sitä ei ole riittävästi, jotta glukoosin soluunotto pitäisi verensokerin normaalilla tasolla. Tämä voi johtua siitä, ettei elimistö kykene lisäämään tuotantoa tarpeeksi verensokerin kohotessa esimerkiksi aterioiden yhteydessä. Syynä voi myös olla, että elimistön kyky hyödyntää insuliinia on heikentynyt, jolloin puhutaan insuliiniresistenssistä.
Kun haima ei enää pysty kompensoimaan insuliiniresistenssiä tuottamalla enemmän insuliinia, verensokeri on jatkuvasti normaalia korkeampi.
Riskitekijät
Sekä perintö- että ympäristötekijät lisäävät riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Jos omilla vanhemmilla on diabetes, riski sairastua on vähintään 40 prosenttia. Muita tyypin 2 diabeteksen riskitekijöitä ovat epäterveellinen ruokavalio, ylipaino ja liian vähäinen liikunta, jotka voivat kaikki vaikuttaa elimistön glukoosiaineenvaihduntaan ja insuliinintuotantoon.
Selviä riskitekijöitä:
- perinnöllisyys
- epäterveellinen (runsaasti rasvaa ja sokeria sisältävä) ruokavalio
- liikunnan puute
- ylipaino.
Muita mahdollisia riskitekijöitä:
- tupakointi
- unen puute
- stressi
- säännöllinen tai runsas alkoholinkäyttö.
Riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen on siis mahdollista vähentää elämäntapamuutoksilla.
Tyypin 2 diabeteksen hoito
Terveiden elämäntapojen noudattaminen on ensisijainen toimenpide tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Se on myös paras tapa hidastaa sairauden kehittymistä tai jopa ehkäistä sen puhkeaminen kokonaan. Tasapainoinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta auttavat hallitsemaan verensokeritasoa, ja ylipainoisilla painon alentamisella on hyvin myönteinen vaikutus.
Elämäntapamuutokset eivät usein kuitenkaan yksinään riitä, vaan lisäksi voidaan tarvita lääkitystä. Lääkehoitona käytetään ensisijaisesti insuliiniresistenssiä vähentäviä tabletteja, jotka siis parantavat oman insuliinin vaikutusta. Viime vuosina tyypin 2 diabeteksen hoidossa on otettu käyttöön useita uusia lääkkeitä. Jos edellä mainittu hoito ei tehoa riittävästi, tai jos potilaalla on ollut tyypin 2 diabetes pitkään, saatetaan lisäksi tarvita insuliinihoitoa.
DIA.FI.106-01-FEB2021-A.Lähteet
- Markku Laakso. Biomarkers for type 2 diabetes. Mol Metab. 2019 Sep; 27(Suppl): S139–S146.
- Petersmann A, Müller-Wieland D, Müller UA, Landgraf R, Nauck M, Freckmann G, Heinemann L, Schleicher E. Definition, Classification and Diagnosis of Diabetes Mellitus. Exp Clin Endocrinol Diabetes. 2019 Dec;127(S 01):S1-S7.
- Yanling Wu, Yanping Ding, Yoshimasa Tanaka, and Wen Zhang. Risk Factors Contributing to Type 2 Diabetes and Recent Advances in the Treatment and Prevention. Int J Med Sci. 2014; 11(11): 1185–1200.
- Samantha Roberts, Eleanor Barry, Dawn Craig, Mara Airoldi, Gwyn Bevan, Trisha Greenhalgh. Preventing type 2 diabetes: systematic review of studies of cost-effectiveness of lifestyle programmes and metformin, with and without screening, for pre-diabetes. BMJ Open. 2017; 7(11): e017184.
- Andreas F. H. Pfeiffer, Harald H. Klein. The Treatment of Type 2 Diabetes. Dtsch Arztebl Int. 2014 Jan; 111(5): 69–82.
- Fangying Xie, Juliana CN Chan, Ronald CW Ma, Precision medicine in diabetes prevention, classification and management, J Diabetes Investig. 2018 Sep; 9(5): 998–1015.
- Hubert Kolb, Stephan Martin. Environmental/lifestyle factors in the pathogenesis and prevention of type 2 diabetes. BMC Med. 2017; 15: 131.
- Raquel Vieira, Selma B Souto, Elena Sánchez-López, Ana López Machado, Patricia Severino, Sajan Jose, Antonello Santini, Amelia M Silva, Ana Fortuna, Maria Luisa García, Eliana B Souto. Sugar-Lowering Drugs for Type 2 Diabetes Mellitus and Metabolic Syndrome-Strategies for In Vivo Administration: Part-II. J Clin Med. 2019 Aug 28;8(9):1332.
- Ankit Shah, Blandine Laferrère. Diabetes after Bariatric Surgery. Can J Diabetes. 2017 August ; 41(4): 401–406.