Tyypin 1 diabetes lapsilla
Tyypin 1 diabetes on yleisin lasten ja nuorten aineenvaihduntasairaus, ja sen esiintyvyys kasvaa kaikkialla maailmassa. Siitä käytetään myös nimitystä nuoruustyypin diabetes, joka on jossain määrin harhaanjohtava, sillä tautiin voivat sairastua kaikenikäiset.
Tyypin 1 diabetes on krooninen sairaus, jossa elimistön oma immuunijärjestelmä tuhoaa haiman insuliinia tuottavat beetasolut. Insuliini mahdollistaa glukoosin (sokerin) oton soluihin verenkierrosta. Insuliinin puuttuessa glukoosi jää vereen, jolloin veren glukoosipitoisuus kohoaa. Verensokeritasojen hallitsemiseksi tyypin 1 diabeetikoille on tarpeen antaa insuliinia.
Aikaisemmin insuliinihoito rajoitti sekä hoitoa saavien potilaiden että heidän omaistensa elämää. Nykypäivän tekniikan ja tehokkaiden hoitomenetelmien ansiosta tyypin 1 diabetesta sairastavat lapset voivat kuitenkin elää normaalia, täysipainoista elämää, jossa sairauden vaikutus yleiseen terveyteen ja hyvinvointiin on vähäinen.
Oireet lapsilla
Kun elimistön solut eivät pysty ottamaan glukoosia verenkierrosta, vereen kertyy liikaa sokeria. Tätä kutsutaan hyperglykemiaksi. Ylimääräinen glukoosi erittyy tällöin virtsaan ja vie mukanaan suuria määriä osmoosin avulla sitomaansa vettä. Selvin tyypin 1 diabeteksen merkki lapsilla on runsas ja usein toistuva virtsaaminen, jonka takia lasta myös janottaa voimakkaasti. Tavallisimpia sairauden alkuvaiheen oireita lapsilla ovat:
- normaalia tiheämpi ja runsaampi virtsaaminen, myös öisin
- voimakas jano
- painon lasku, joka on usein merkittävää
- väsymys ja voimattomuus
- pahoinvointi tai vatsakipu, johon voi liittyä oksentelua
- näön hämärtyminen
- suun tai alapään sieni-infektiot.
Vanhempien voi olla vaikea yhdistää näitä oireita juuri diabetekseen, sillä niitä voi esiintyä myös muiden lastentautien, esimerkiksi virtsatieinfektioiden, yhteydessä. Oireet kehittyvät usein muutaman päivän tai enintään muutaman viikon kuluessa. Pienten lasten oireet voivat muuttua vakaviksi jo muutamassa vuorokaudessa. On tavallista, että lapsella on ollut infektio muutamaa viikkoa ennen sairauden puhkeamista. Ota aina yhteys terveydenhuoltoon, jos epäilet, että lapsellasi on tyypin 1 diabetes.
Keskimääräinen aika oireiden ilmenemisestä lääkärin diagnoosiin on noin kaksi viikkoa. Diagnoosin ja hoidon aloituksen viivästyminen lisäävät diabeettisen ketoasidoosin riskiä. Diabeettinen ketoasidoosi on hyperglykemiasta johtuva hengenvaarallinen komplikaatio, jolla voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia terveyteen.
Tyypin 1 diabeteksen diagnosointi lapsilla
Normaalia korkeammat veren glukoosipitoisuudet näkyvät tavallisissa verikokeissa. Eri arvoja vertaamalla mahdollinen insuliininpuutos voidaan todeta ja tyypin 1 diabetes vahvistaa.
Positiivisen diagnoosin jälkeen lapsi siirtyy diabeteshoitotiimin tai diabetekseen erikoistuneen lääkärin hoidettavaksi. Mitä aikaisemmin asianmukainen hoito aloitetaan, sitä pienempi komplikaatioiden riski on.
Tyypin 1 diabeteksen hoito lapsilla
Tyypin 1 diabetesta sairastava lapsi tarvitsee elinikäistä insuliinihoitoa ja päivittäistä veren glukoosipitoisuuksien valvontaa.
Insuliini
Insuliiniannos lasketaan yksilöllisesti, ja siihen vaikuttavat hiilihydraattien kulutus, liikunnan määrä ja veren glukoosipitoisuudet. Insuliini on annettava ihonalaiseen
rasvakudokseen, joko useina päivittäisinä pistoksina tai jatkuvana antona insuliinipumpun avulla. Vaikka tämä voi kuulostaa niin lapsesta kuin vanhemmistakin pelottavalta, nykyaikaiset antomenetelmät on kehitetty mahdollisimman hellävaraisiksi ja vähän epämiellyttäviä tuntemuksia aiheuttaviksi. . Insuliinikynä antaa pistoksen nopeasti ja useimmiten täysin kivuttomasti. Insuliinipumppua kannetaan mukana (kehoon/vaatteisiin kiinnitettynä), mikä antaa lapselle suuren vapauden.
Veren glukoosipitoisuuksien valvonta
Lapsilla ja teini-ikäisillä verensokeria on seurattava tarkasti pitkäaikaisten komplikaatioiden välttämiseksi. Jos määrättyä hoitoa ei noudateta huolellisesti, seurauksena voi pitkällä aikavälillä olla silmä-, sydän- ja munuaisongelmia.
Veren glukoosipitoisuutta voidaan mitata eri tavoin, esim. pistämällä mittauslaitteella sormenpäähän. Mukavampi menetelmä, jolla saadaan myös luotettavampia mittaustuloksia, on jatkuva glukoosinseuranta. Jatkuvan glukoosinseurannan avulla verensokeria voidaan seurata reaaliajassa ja insuliiniannokset voidaan antaa paremmalla tarkkuudella.
DIA.FI.098-01-FEB2021-F
Lähteet
- Ralph Ziegler, Andreas Neu. Diabetes in Childhood and Adolescence. Dtsch Arztebl Int. 2018 Mar 2;115(9):146-156. doi: 10.3238/arztebl.2018.0146.
- Linda A DiMeglio , Carmella Evans-Molina , Richard A Oram. Type 1 diabetes. Lancet. 2018 Jun 16;391(10138):2449-2462. doi: 10.1016/S0140-6736(18)31320-5.
- Kimber M Simmons , Erin Youngkin , Aimon Alkanani , Dongmei Miao, Kristen McDaniel, Liping Yu, Aaron W Michels. Screening children for type 1 diabetes-associated antibodies at community health fairs. Pediatr Diabetes. 2019 Nov;20(7):909-914. doi: 10.1111/pedi.12902. Epub 2019 Aug 18.
- Juliet A Usher-Smith , Matthew J Thompson, Hannah Zhu , Stephen J Sharp, Fiona M Walter. The pathway to diagnosis of type 1 diabetes in children: a questionnaire study. BMJ Open. 2015 Mar 17;5(3):e006470. doi: 10.1136/bmjopen-2014-006470.
- Joanne C Blair, Andrew McKay, Colin Ridyard, Keith Thornborough, Emma Bedson, Matthew Peak, Mohammed Didi, Francesca Annan, John W Gregory, Dyfrig A Hughes, Carrol Gamble, SCIPI investigators. Continuous subcutaneous insulin infusion versus multiple dailyinjection regimens in children and young people at diagnosis of type1 diabetes: pragmatic randomised controlled trial and economic evaluation. BMJ. 2019 Apr 3;365:l1226. doi: 10.1136/bmj.l1226.
