Miten tyypin 1 diabetesta hoidetaan?

Tyypin 1 diabeteksessa elimistö ei enää pysty tuottamaan insuliinia, minkä vuoksi insuliinia on lisättävä elimistön ulkopuolelta. Ennen tyypin 1 diabetes yhdistettiin insuliiniruiskuihin, tiukkaan ruokavalioon ja huomattaviin elämisen rajoituksiin. Nykypäivän tehokkaat hoitomenetelmät ja tekninen kehitys ovat kuitenkin muuttaneet tilannetta. Nykyään tyypin 1 diabetesta sairastava henkilö voi elää vapaata, aktiivista elämää ilman suurempia rajoituksia.

Insuliinihoito tänään

Koska insuliini tuhoutuu ruoansulatuksessa, sitä ei voi ottaa tablettimuodossa, vaan se on pistettävä ihon alle. Tämä voidaan nykyään tehdä eri tavoin, ja potilaana voit yhdessä diabeteshoitotiimin kanssa valita itsellesi parhaiten sopivan vaihtoehdon.

Insuliinikynä

Insuliinikynä koostuu kynämäisestä annostelijasta, sen sisällä olevasta insuliiniampullista ja kynän päässä olevasta ohuesta, kertakäyttöisestä neulasta. Insuliinikynä mullisti tyypin 1 diabeteksen hoidon, kun se tuli markkinoille 1980-luvun alussa, ja siitä tuli heti erinomainen vaihtoehto ruiskuille ja ampulleille. Insuliinikynä on edelleen tavallisin tapa antaa insuliinia diabeteksen hoidossa.

Insuliinikyniä on kahdenlaisia:

• uudelleen käytettävät kynät, joissa on vaihdettava insuliiniampulli
• kertakäyttöiset kynät, jotka hävitetään kun esitäytetty säiliö on tyhjä.

Kynät ovat helppokäyttöisiä ja huomaamattomia.

Monipistoshoidossa käytetään kahdenlaista insuliinia:

1. perusinsuliinia, jota otetaan 1–2 kertaa päivässä elimistön perustarpeeseen
2. pikainsuliinia, jota otetaan aterioiden yhteydessä tai tilapäisesti kohonneiden verensokeriarvojen korjaamiseen.

Insuliinipumppu

Nykyisistä hoitomenetelmistä insuliinipumpulla on erityinen etu, sillä se mahdollistaa insuliinin jatkuvan annon pienten säännöllisten pikainsuliiniannosten avulla.

Pumppu antaa jatkuvan basaaliannoksen koko päivän aikana ja lisäksi bolusannoksia aterioiden yhteydessä tai verensokeriarvojen kohotessa.

Insuliinipumppuja on erityyppisiä. Joissakin pumpuissa on letku pumppuyksikön ja ihoon kiinnitettävän kanyylin välissä. Jotkin pumput ovat letkuttomia ja erillisellä laitteella ohjattavia.

Insuliinipumput ovat ohjelmoitavia ja siten kunkin käyttäjän tarpeisiin mukautettavia.

Edistyneen tekniikan ansiosta yksilöllinen säätö voidaan tehdä suurella tarkkuudella. Insuliiniannoksia voidaan esimerkiksi säätää vuorokaudenajan tai käyttäjän toiminnan tai tilanteen (liikunta, sairastuminen jne.) mukaan.

Nämä ominaisuudet tekevät insuliinipumpusta kenties luotettavimman ja tehokkaimman tyypin 1 diabeteksen hoitotavan. Insuliinipumppu parantaa elämänlaatua osin optimoimalla verensokerin hallinnan ja minimoimalla hypoglykemian riskin ja osin tekemällä neuloista ja kellonajoista huolehtimisen tarpeettomaksi. Diabeetikolle tämä tarkoittaa ennen kaikkea huomattavasti suurempaa vapautta.

Tulevaisuuden hoidot

Diabetestutkimuksessa tehdään jatkuvasti edistysaskelia, ja huomispäivän hoitomenetelmät saattavat erota nykyisistä. Vaikka kestääkin vielä pitkään ennen kuin tällaiset hoidot ovat mahdollisesti saatavilla niille, jotka tällä hetkellä elävät tyypin 1 diabeteksen kanssa, on hyvä seurata, miten tutkimus ja kehitys etenevät. Seuraavassa on kuvaukset muutamasta mahdollisesta tulevaisuuden hoidosta.

Keinohaima

Keinohaimalla ei tarkoiteta keinotekoista siirrettävää elintä vaan tekniikkaa, jossa jatkuva glukoosinseuranta, insuliinipumppu ja hallintayksikkö yhdistetään itsenäiseksi kokonaisuudeksi. Tällaisen itseohjautuvan järjestelmän avulla hoidon tehoa ja käyttäjän vapautta voidaan lisätä entisestään. Keinohaimoilla tehdyt testit ovat antaneet hyvin lupaavia tuloksia. Markkinoilla on jo useita tämän kaltaisia järjestelmiä ja lisää on tulossa, mm. järjestelmiä, joissa käytetään letkutonta pumppua. Tekniikkaa ja toimintoja ja niiden kanssa käytettäviä insuliineja on kuitenkin vielä hiottava, jotta järjestelmistä voi tulla täysin automaattisia. On myös tärkeää muistaa, että tekniikan kehittymisestä huolimatta tällaiset järjestelmät eivät ratkaise kaikkia hoitoon liittyviä ongelmia, vaan ne ovat edelleen apuväline diabeteksen hoidossa. Elinsiirto

Tuhoutuneet haiman beetasolut voidaan tällä hetkellä korvata kahdella tavalla:

1. Langerhansin saarekkeiden (haimassa olevien insuliinia tuottavien beetasoluryhmien) siirto
2. Haiman siirto.

Kumpikin menetelmä edellyttää sopivan luovuttajan löytymistä. Lisäksi potilaan pitää ottaa lääkkeitä, jotka ehkäisevät siirrettyjen solujen tai siirretyn elimen hylkimistä, ja nämä lääkkeet aiheuttavat usein monia haittavaikutuksia.

Insuliinitabletit

Insuliini hajoaa mahalaukun hapon vaikutuksesta eikä imeydy tehokkaasti suolenseinämän läpi. Siksi insuliinitabletit eivät ole riittävän tehokkaita tyypin 1 diabeteksen hoidossa. Insuliinitablettien tehon parantamiseksi ne olisi kapseloitava tavalla, joka suojaisi insuliinia mahahapolta mutta mahdollistaisi silti sen vapautumisen ja imeytymisen. Tällaisen tabletin kehittämiseen on käytetty paljon tutkimusresursseja, mutta läpimurtoa ei ole vielä tapahtunut.

Immunoterapia

Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, jossa immuunijärjestelmä tuhoaa elimistön omat insuliinia tuottavat beetasolut. Tämän prosessin pysäyttäminen immunoterapian avulla voisi pelastaa vielä jäljellä olevat beetasolut, jolloin insuliinintuotanto ei lakkaisi. Parhaassa tapauksessa tuhoutuminen voitaisiin kokonaan ennaltaehkäistä, tai ainakin pysäyttää varhaisessa vaiheessa, eräänlaisella ”diabetesrokotteella”. Tällaista immunoterapiaa tutkitaan parhaillaan paljon.

DIA.FI.098-01-FEB2021-E