Mitä jatkuva glukoosinseuranta (CGM) on?
Diabeteksessa elimistön oma insuliinintuotanto vähenee tai lakkaa kokonaan. Insuliinia tarvitaan, jotta elimistön solut voivat ottaa glukoosia verestä. Jos insuliinia ei ole tarpeeksi, veren glukoosipitoisuus suurenee asteittain. Siksi diabetesta hoidetaan insuliinilla, jonka määrä sovitetaan kulloiseenkin verensokeritasoon eli veren glukoosipitoisuuteen. Tästä syystä veren glukoosipitoisuutta on mitattava säännöllisesti. Mittaaminen tapahtuu useimmiten verensokerimittarilla, sormenpäähän pistämällä, esimerkiksi ennen ateriaa tai rasittavaa liikuntaa. Tällä mittaustavalla saadaan kuitenkin vain mittaushetkien verensokeriarvot.
Jatkuvassa glukoosinseurannassa verensokeriarvo ja sen muuttuminen on jatkuvasti nähtävissä. Silloin insuliinia myös voidaan paremmalla suuremmalla tarkkuudella. Lisäksi vältytään sormeen pistämiseltä. Jatkuva glukoosinseuranta tekee diabeetikon arjesta sekä yksinkertaisempaa että turvallisempaa.
Jatkuva glukoosinseuranta (CGM) – suuri harppaus eteenpäin
Jatkuva glukoosinseuranta eli CGM, joka on lyhenne englannin kielen sanoista Continuous Glucose Monitoring, on mullistanut diabeteksen hoidon. Sen avulla gukoosivaihtelua on mahdollista seurata lähes reaaliajassa. Tällä sekä muilla CGM-järjestelmän toiminnoilla on monia etuja käyttäjälle:
- Seuraamalla katkeamattomia käyriä yksittäisten sormenpäämittausten sijaan insuliinia voidaan annostella suuremmalla tarkkuudella.
- Hyper- ja hypoglykemiavaroitusten ansiosta käyttäjä on askeleen edellä ja voi ennaltaehkäistä ongelmat.
- Jakamistoiminnon avulla varoituksia ja hälytyksiä voidaan jakaa myös omaisille.
- Epämiellyttäviä sormenpää pistoksia ei tarvita, mikä on varsinkin lasten mieleen.
Minkälaista laitetta jatkuvaan glukoosinseurantaan käytetään?
Jatkuvaan glukoosinseurantaan ei käytetä yhtä laitetta, vaan CGM-järjestelmää, joka koostuu seuraavista osista:
- sensorista
- lähettimestä
- vastaanottimesta (joko erillinen laite tai älypuhelinsovellus).
Sensori asetetaan ihon alle, jossa se mittaa verensokeria jatkuvasti 1–5 minuutin välein.
Lähetin tallentaa mittausarvot ja lähettää ne vastaanottimeen tai älypuhelinsovellukseen noin 15 minuutin välein.
Arvot tallentuvat vastaanottimeen tai älypuhelinsovellukseen, ja käyttäjä voi lukea ne näytöltä. Arvot ovat usein myös siirrettävissä internetin välityksellä tietokoneelle tai suoraan diabetesklinikalle.
Älypuhelinsovellus
Bluetooth-tekniikan ansiosta vastaanottimena voidaan käyttää myös älypuhelinta. Tällöin CGM-järjestelmän tiedot ja toiminnot ovat puhelimeen ladattavassa sovelluksessa. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia toimintojen suhteen. Esimerkiksi varoitukset ja hälytykset voidaan räätälöidä vielä yksilöllisemmiksi, ja tietoja voidaan jakaa suoraan omaisten tai diabetesklinikan kanssa, mikä lisää sekä käyttäjän että omaisten mielenrauhaa. Tekniikka kehittyy nopeasti, ja uusia toimintoja kehitetään jatkuvasti.
Miten jatkuva glukoosinseuranta toimii?
Edistynyt sensoritekniikka
Kehittyneimmät sensorit koostuvat ohuesta ihon alle asetettavasta langasta. Lanka on päällystetty glukoosioksidaasi-entsyymillä, joka nopeuttaa glukoosin hapettumista ja saa aikaan vetyperoksidin muodostumista. Vetyperoksidin muodostuessa syntyy sähkövirtaa, jonka voimakkuus on oikeassa suhteessa solunulkoisen nesteen glukoosipitoisuuteen. Lähetin muuntaa tämän sähköisen signaalin verensokeriarvoksi ja lähettää sen CGM-vastaanottimeen tai -älypuhelinsovellukseen.
Glukoosi leviää verestä solunulkoiseen (eli solujen välissä olevaan) nesteeseen pienellä viiveellä. Koska anturilanka on ihon alla eikä sillä ole suoraa kosketusta vereen, tämä viive tarkoittaa, että kulloinkin näytettävä verensokeriarvo vastaa veren glukoosipitoisuutta muutamaa minuuttia aikaisemmin. Virhemarginaali on kuitenkin niin pieni, että insuliiniannoksen voi turvallisesti määrittää laitteen näyttämien arvojen perusteella.
Sensori vaihdetaan noin joka toinen viikko. On myös olemassa sensoreita, joiden käyttöikä on pidempi.
CGM-järjestelmä ja insuliinipumppu
Jatkuvaa glukoosinseurantaa käytetään yleensä yhdessä insuliinipumpun kanssa. Tämä yhdistelmä yhdessä ja samassa järjestelmässä voi helpottaa käyttäjän elämää huomattavasti. Mitattavilla verensokeriarvoilla voidaan esimerkiksi suoraan ohjata insuliinipumpun toimintaa, jolloin annostelu on erityisen tarkkaa. Tämä koskee myös hypoglykemiatilanteita, jolloin pumppu voi tilapäisesti keskeyttää insuliinin annon.
Jatkuvan glukoosinseurannan ja pumppuhoidon yhdistelmä tekee diabeetikoiden elämästä vapaampaa ja riippumattomampaa. Se myös lisää niin käyttäjän kuin omaistenkin mielenrauhaa.
Kun verensokerin seurantaa sormenpäämittauksilla ja jatkuvalla glukoosinseurannalla on verrattu tutkimuksissa, on käynyt ilmi, että jatkuva glukoosinseuranta parantaa verensokerin hallintaa, pidentää aikaa tavoitealueella ja pienentää korkeiden ja matalien glukoosipitoisuuksien riskiä perinteiseen seurantaan verrattuna.
Jatkuva glukoosinseuranta voi parantaa diabeetikoiden elämänlaatua vähentämällä stressiä ja parantamalla hoitopäätöksiä arjessa.
DIA.FI.099-01-FEB2021-D
Lähteet
- M. Langendam et al. Continuous glucose monitoring systems for type 1 diabetes mellitus (Review), Cochrane Database of Systematic Reviews 2012, Issue 1. Art. No.: CD008101.
- Klemen Dovc, Tadej Battelino. Evolution of Diabetes Technology. Endocrinol Metab Clin North Am. 2020 Mar;49(1):1-18. doi: 10.1016/j.ecl.2019.10.009. Epub 2019 Dec 4.
- D. Rodbard. Continuous Glucose Monitoring: A Review of Recent Studies Demonstrating Improved Glycemic Outcomes Diabetes technology and therapeutics. Vol. 19, supplem. 3, 2017.
- D. Rodbard. Continuous Glucose Monitoring: A Review of Successes, Challenges, and Opportunities. Diabetes technology and therapeutics, Volume 18, Supplement 2, 2016.
