Tyypin 1 diabeteksen hoito lapsilla
Lapsen diabetes edellyttää tiettyjä muutoksia perheen arkeen. Pienet lapset eivät luonnollisesti voi itse huolehtia insuliinin annostelusta ja ottamisesta tai veren glukoosipitoisuuksien mittaamisesta, vaan he tarvitsevat siihen aikuisten apua. Suunnittelulla ja diabeteshoitotiimin tuella hoito ja uudet rutiinit muuttuvat kuitenkin pian normaaliksi osaksi arkea.
Tyypin 1 diabetesta sairastavat lapset oppivat ajan myötä hallitsemaan tilannetta ja voivat vähitellen ottaa vastuuta omasta hoidostaan. Nykypäivän tehokkaiden hoitojen ja teknisten apuvälineiden ansiosta tyypin 1 diabeteksella ei välttämättä tarvitse olla mainittavaa vaikutusta lapsen elämänlaatuun.
Insuliinihoito
Glukoosin soluunoton mahdollistamiseksi ja liian korkeiden veren glukoosipitoisuuksien ehkäisemiseksi lapselle on annettava hoitoa insuliinilla. Annokset lasketaan yksilöllisesti lapsen verensokeritasojen ja elämäntyylin mukaan. Sopivien annosten antaminen edellyttää veren glukoosipitoisuuden säännöllistä mittaamista useita kertoja päivässä. Verensokerin mittaaminen on erityisen tärkeää ennen aterioita, koska silloin annos voidaan optimoida ruoan sisältämän hiilihydraattimäärän mukaan. Mittaaminen ennen liikuntaa ja ennen nukkumaanmenoa ovat myös tärkeitä.
Insuliiniannosten antaminen insuliinikynällä on tavallista, mutta insuliinipumppu on lapsille useimmiten parempi vaihtoehto. Insuliinipumpulla insuliinin anto on jatkuvaa, jolloin lapsi välttyy pistoksilta (jotka voivat tuntua pelottavilta). Lisäksi pumppu antaa varmuutta ja vapautta, koska se kulkee aina lapsen mukana ja toimii kaikkialla.
Ruokavalio ja lapset
Tyypin 1 diabetesta sairastavien lasten ei tarvitse noudattaa erityistä ruokavaliota, vaan he voivat syödä samanlaista ruokaa kuin muutkin lapset. Kasvaville ja kehittyville lapsille on hyödyksi syödä monipuolisesti ja tasapainoisesti. Suurin haaste on ruoan ja insuliinin tasapainottaminen siten, että insuliinin vaikutus vastaa syötyä ravintoa. Huomioi, että kunkin aterian hiilihydraattimäärä on sovitettava fyysisen rasituksen ja ateriaa edeltävän insuliiniannoksen mukaan.
Tyypin 1 diabetes ja koulunkäynti
Lapsen on voitava mitata verensokeria ja ottaa insuliinia myös koulussa. Siksi koululle on kerrottava lapsen sairaudesta niin, että opettajat ja luokkatoverit ovat tietoisia tyypin 1 diabetekseen liittyvistä erityistarpeista. Lapsen voi esimerkiksi olla tarpeen syödä jotakin kesken oppitunnin tai saada ylimääräistä huomiota opettajalta liikuntatunneilla. Pienet koululaiset voivat lisäksi tarvita insuliiniannosten ottamiseen opettajan tai kouluterveydenhoitajan apua.
Liikunnasta hyötyä
Säännöllinen liikunta, kuten jokin urheiluharrastus, on tärkeä osa tyypin 1 diabeteksen hoitoa. Liikunta edistää yleistä terveyttä ja parantaa fyysistä kuntoa pitkällä tähtäimellä, mikä on erityisen hyödyllistä lapsille, joilla on diabetes.
Liikunnan yhteydessä on huolehdittava siitä, ettei verensokeri laske liikaa, mikä tehdään insuliiniannosta säätämällä ja hiilihydraatteja lisäämällä. Lisäksi verensokeri on mitattava ennen liikuntaa, liikunnan aikana ja sen jälkeen.
Diabetekseen sairastuminen
Diabetekseen sairastuminen voi aiheuttaa stressiä sekä lapselle että vanhemmille. Yhtäkkiä arkea hallitsevat verensokerin mittaukset ja insuliiniannokset, eikä lapsi saa enää syödä kaikkea mitä kaverit syövät. Lapsi voi silloin helposti tuntea olonsa ulkopuoliseksi tai erilaiseksi. Tässä tilanteessa on erittäin tärkeää, että vanhemmat antavat lapselle tukea ja turvaa. Jos olosi vanhempana on epävarma, saat tarvittaessa tukea diabeteshoitotiimiltä, jolla on tietämystä ja kokemusta erilaisten tilanteiden käsittelystä.
Lapsen diabetes ei ole katastrofi. Arjen organisoiminen edellyttää kuitenkin uudenlaista ajattelutapaa. Oikeanlaisella asennoitumisella lapsi voi elää hyvää ja täysipainoista elämää ilman suurempia rajoituksia.
DIA.FI.098-01-FEB2021-H
Lähteet
- Jane L Chiang, David M Maahs, Katharine C Garvey, Korey K Hood, Lori M Laffel, Stuart A Weinzimer, Joseph I Wolfsdorf, Desmond Schatz. Type 1 Diabetes in Children and Adolescents: A Position Statement by the American Diabetes Association. Diabetes Care. 2018 Sep;41(9):2026-2044. doi: 10.2337/dci18-0023. Epub 2018 Aug 9.
- Ralph Ziegler, Andreas Neu. Diabetes in Childhood and Adolescence. Dtsch Arztebl Int. 2018 Mar 2;115(9):146-156. doi: 10.3238/arztebl.2018.0146.
- Randi Streisand, Maureen Monaghan. Young children with type 1 diabetes: challenges, research, and future directions. Curr Diab Rep. 2014;14(9):520. doi: 10.1007/s11892-014-0520-2.
- Jessica S Pierce, Chelsea Kozikowski, Joyce M Lee, Tim Wysocki. Type 1 diabetes in very young children: a model of parent and child influences on management and outcomes. Pediatr Diabetes. 2017 Feb;18(1):17-25. doi: 10.1111/pedi.12351. Epub 2015 Dec 29.
- Andreas Neu, Jutta Bürger-Büsing, Thomas Danne, Axel Dost, Martin Holder, Reinhard W Holl, Paul-Martin Holterhus, Thomas Kapellen, Beate Karges, Olga Kordonouri, Karin Lange, Susanne Müller, Klemens Raile, Roland Schweizer, Simone von Sengbusch, Rainer Stachow, Verena Wagner, Susanna Wiegand, Ralph Ziegler. Diagnosis, Therapy and Follow-Up of Diabetes Mellitus in Children and Adolescents. Exp Clin Endocrinol Diabetes. 2019 Dec;127(S 01):S39-S72. doi: 10.1055/a-1018-8963. Epub 2019 Dec 20.
- Hedyeh Ebrahimi, Farhad Pishgar, Moein Yoosefi, Sedighe Moradi, Nazila Rezaei, Shirin Djalalinia, Mitra Modirian, Niloofar Peykari, Shohreh Naderimagham, Rosa Haghshenas, Saral Rahimi, Hamidreza Jamshidi, Alireza Esteghamati, Bagher Larijani, Farshad Farzadfar. Insulin pen use and diabetes treatment goals: A study from Iran STEPS 2016 survey PLoS One. 2019 Aug 28;14(8):e0221462. doi: 10.1371/journal.pone.0221462. eCollection 2019.