Verensokerin seuranta: syventävä opas

Verensokerin seuranta: syventävä opas

Jos sinulla on todettu diabetes, haluat ehkä tietää lisää verensokerin seurannasta – kuten miksi sitä tehdään ja mitä välineitä siihen on saatavilla. 

Lue lisää alla olevasta verensokerin seurantaa koskevasta oppaasta.

Mitä verensokerin seuranta tarkoittaa ja miksi se on niin tärkeää?

Verensokerin seuranta on välttämätöntä diabeteksen kanssa elävälle, sillä se auttaa hallitsemaan verensokeria, ylläpitämään terveyttä ja ehkäisemään diabeteksen komplikaatioita.

Liian korkeat tai matalat verensokeripitoisuudet saattavat aiheuttaa sekä äkillisiä että pitkän aikavälin komplikaatioita, jotka voivat vaikuttaa nykyiseen ja tulevaan terveyteesi. 

Seuraamalla verensokeriasi saat tietää veresi glukoosipitoisuuden ja voit huolehtia siitä, ettei se nouse tai laske liikaa.

Säännöllisen verensokerin seurannan avulla opit tuntemaan ruoan, liikunnan, sairastumisen ja stressin vaikutukset verensokeriisi. Tämä helpottaa yhteistyötä hoitotiimin kanssa, jolloin hoitoasi voidaan mukauttaa, ja samalla opit itse hallitsemaan diabetestasi.

Verensokerin seurantatavat

Perinteisesti verensokeria on seurattu kahdella tavalla: mittaamalla veren glukoosipitoisuutta omatoimisesti kotona (verensokerin omaseuranta, SMBG) sekä käymällä verikokeissa, joissa terveydenhuoltohenkilöstö mittaa sokerihemoglobiinin eli ”pitkän sokerin” (HbA1c).

Seuraavassa kerrotaan näistä kahdesta seurantatavasta ja niiden tarkoituksesta. 

Verensokerin omaseuranta (SMBG)

Verensokerin omaseurannassa verensokeri mitataan säännöllisesti (useita kertoja päivässä) pistämällä sormenpäähän ja lukemalla senhetkinen glukoosiarvo verensokerimittarilla. 

Verensokeria voi seurata tällä tavalla sekä kotona että kodin ulkopuolella. Diabeteshoitotiimi opettaa sinulle, miten mittaaminen tehdään ja miten toimit tulosten perusteella.

Säännöllinen verensokerin omaseuranta voi auttaa tyypin 1 tai tyypin 2 diabeteksen kanssa elävää parantamaan hoitoaan ja pitämään glukoosipitoisuutensa mahdollisimman lähellä normaalia tasoa.   Tällainen seuranta antaa kuitenkin vain hetkellisen kuvan verensokerista. Se ei kerro ongelmista sormenpäämittausten välillä, eikä sen avulla ole mahdollista ennustaa lähestyvää hypoglykemiaa.

Sokerihemoglobiini (HbA1c)

Sokerihemoglobiini eli ”pitkä sokeri” (HbA1c) on verikoe, joka näyttää keskimääräisen verensokeritasosi viimeisten 2–3 kuukauden ajalta. 

Tyypin 1 diabeteksessa tavoitearvo on useimmiten enintään 52 mmol/mol, mutta hoitotiimisi mukauttaa tavoitteen sairautesi ja tarpeidesi mukaan.

Sokerihemoglobiini on erittäin hyödyllinen tutkimus, jota suositellaan diabeteksen hoidon arvioimiseen ja komplikaatioriskin ennustamiseen. 

Sillä voi kuitenkin mitata vain verensokeriarvojen keskiarvon. Sen avulla ei voi havaita nopeita, lyhyen aikavälin muutoksia, kuten hypoglykemioita tai aterian jälkeistä korkeaa verensokeria (hyperglykemiaa).

Muut verensokerin seurantatavat

Diabeteksen kanssa elävälle henkilölle säännöllinen verensokerin mittaaminen voi tuntua epämukavalta ja rasittavalta. Saatavilla on kuitenkin uusia menetelmiä, jotka tehostavat ja helpottavat verensokerin seuraamista ja hallintaa kaikkina vuorokaudenaikoina.

Jatkuva glukoosinseuranta (CGM) – etenkin reaaliaikainen jatkuva glukoosinseuranta (rtCGM) – on vaivaton verensokerin seurantatapa, joka voi parantaa diabeteksen hoitoa.  

Verensokerin seurantaan on saatavilla myös muita menetelmiä kuin perinteinen sormenpäämittaus. Seuraavassa tutustumme niihin lähemmin.

Reaaliaikainen jatkuva glukoosinseuranta (rtCGM)

Reaaliaikainen jatkuva glukoosinseuranta (rtCGM) on innovatiivinen tapa seurata verensokeria ympäri vuorokauden. Siinä käytetään lääkinnällistä laitetta (johon kuuluu pieni ihon alle asetettava anturi), joka mittaa glukoosipitoisuutta jatkuvasti ja automaattisesti, myös yöllä käyttäjän nukkuessa. 

Anturi lähettää mittaustiedot lähettimen kautta vastaanotinlaitteeseen tai älypuhelimeen, josta käyttäjä voi seurata verensokerinsa liikkeitä reaaliaikaisesti ja havaita toistuvuudet, huiput ja laaksot. Lisäksi rtCGM-järjestelmä voi automaattisesti hälyttää ja varoittaa käyttäjää ongelmista, kuten korkeista tai matalista arvoista tai nopeista muutoksia glukoosipitoisuudessa.

Järjestelmä mittaa glukoosipitoisuuden kudosnesteestä (solujen välissä olevasta nesteestä). Koska veren glukoosipitoisuuden muutos muuttaa kudosnesteen glukoosipitoisuutta pienellä viiveellä, rtCGM-järjestelmän antama glukoosiarvo saattaa erota hieman sormenpäämittauksen arvosta. 

Tutkimukset osoittavat jatkuvan glukoosinseurannan olevan perinteistä omaseurantaa parempi menetelmä. Jatkuvan glukoosinseurantajärjestelmän käyttö voi parantaa diabeteksen hoitoa pienentämällä hypoglykemian ja hyperglykemian riskiä, alentamalla sokerihemoglobiinia (HbA1c) ja suojaamalla pitkän aikavälin komplikaatioilta. 

Jatkuva glukoosinseuranta skannauksilla

Jatkuva glukoosinseuranta skannauksilla (isCGM) on toinen vaihtoehto perinteisille sormenpäämittauksille. 

Siinäkin ihon alle asetetaan pieni anturi, joka mittaa glukoosipitoisuuden kudosnesteestä. Yhtä anturia voi käyttää enintään 14 päivän ajan. Myös tällä menetelmällä verensokerin muutokset näkyvät pienellä viiveellä, minkä vuoksi järjestelmän antama glukoosiarvo saattaa erota hieman sormenpäämittauksen arvosta.

Reaaliaikaisesta jatkuvasta glukoosinseurannasta (rtCGM) poiketen isCGM-järjestelmän skannausmittari ei näytä glukoosiarvoja jatkuvasti, vaan ainoastaan käyttäjän skannatessa anturin.

isCGM-järjestelmät eivät myöskään ole yleensä yhtä tarkkoja kuin uudemmat rtCGM-järjestelmät, eikä niitä voi yhdistää insuliinipumppuun. Lisäksi ne eivät varoita nopeista glukoosiarvon muutoksista kuten uudemmat rtCGM-järjestelmät. 

Kenelle jatkuvasta glukoosinseurannasta on hyötyä?

Moni diabeteksen kanssa elävä voisi hyötyä jatkuvasta glukoosinseurannasta jollakin edellä kuvatuista menetelmistä. Kivuliaiden sormenpäämittausten harveneminen, diabeteksen hoidon tehostuminen ja vaarallisten hypoglykemioiden määrän vähentyminen voivat parantaa sekä käyttäjän terveyttä että hänen yleistä hyvinvointiaan. 

DIA.FI.180-01-MAJ2022