Insuliinikynä: insuliinin käyttö diabeteksen hallinnassa
Insuliinikynä: insuliinin käyttö diabeteksen hallinnassa
Jos sinulla on äskettäin todettu diabetes (tai jos huolehdit diagnoosin äskettäin saaneesta henkilöstä), sinulla on todennäköisesti paljon kysymyksiä sairauden hoidosta. Päällimmäisiä kysymyksiä lienee se, miten sinun pitäisi ottaa insuliinia, jota lääkäri on määrännyt diabeteksesi hoitoon.
Tässä artikkelissa keskitymme yhteen niistä menetelmistä, joilla insuliinia voi ottaa: insuliinikynään.
Nykyaikaiset, älykkäät insuliinikynät pystyvät rekisteröimään jokaisen insuliiniannoksen ja ottoajankohdan, näyttämään viimeksi otetun annoksen sekä lähettämään tiedot langattomasti (Bluetooth-yhteyden välityksellä) älylaitteeseen ladattavaan sovellukseen. Tämä voi helpottaa insuliinipistoksia koskevien tietojen seuraamista ja käsittelyä, ja se mahdollistaa myös tietojen jakamisen terveydenhuoltohenkilökunnan kanssa.
Miten insuliinikynää käytetään?
Diabeteshoitotiimisi opettaa sinulle, miten insuliinikynää käytetään oikein.
Kynän käyttö käsittää seuraavat päävaiheet:
-
Kiinnitä kynään uusi neula.
-
Valmistele kynä valitsemalla kaksi yksikköä insuliinia annosvalitsijaa kiertämällä ja ruiskuttamalla ne ilmaan kynän päässä olevaa painiketta painamalla. Tämän tarkoitus on poistaa mahdollinen ilma ja varmistaa, että saat koko tarvitsemasi annoksen.
-
Valitse tarvitsemasi annos annosvalitsijalla.
-
Pistä annos painamalla kynän painiketta. Jätä neula ihoon 5–10 sekunniksi (tarvittava aika voi vaihdella eri kynien välillä).
-
Annoksen otettuasi irrota neula kynästä ja hävitä se turvallisesti.
Jos vaihdat insuliinikynän toisenlaiseen, on tärkeää, että luet uuden kynän käyttöohjeet huolellisesti siltä varalta, että kynää käytetään eri tavalla kuin edellistä.
Minkälaisia insuliinikyniä on olemassa?
Insuliinikyniä on monenmuotoisia ja -kokoisia, mutta ne ovat kaikki joko esitäytettyjä ja kertakäyttöisiä tai täytettäviä ja uudelleenkäytettäviä.
Kertakäyttöisissä insuliinikynissä on kiinteä, esitäytetty insuliinisäiliö. Kynä hävitetään sen jälkeen, kun kaikki siinä olevat annokset on käytetty.
Uudelleenkäytettävissä insuliinikynissä ei ole kiinteää insuliinisäiliötä, vaan kynässä oleva säiliö (ampulli) voidaan vaihtaa uuteen, kun insuliini on käytetty. Insuliiniampullit ovat kynäkohtaisia, joten niitä ei voi käyttää muiden kynämallien kanssa.
Kummallakin näistä insuliinikynätyypeistä on hyvät ja huonot puolensa. Esitäytetyt, kertakäyttöiset kynät ovat yleensä kevyempiä, pienempiä ja yksinkertaisempia käyttää, koska niitä ei ole tarkoitettu uudelleen ladattaviksi. Osassa uudelleenkäytettävistä kynistä on toimintoja, joita esitäytetyissä kynissä ei ole, kuten muistitoiminto.
Jos harkitset insuliinikynän käyttöä diabeteksesi hallintaan, keskustele diabeteshoitotiimin kanssa siitä, minkälainen antomenetelmä sopisi sinulle parhaiten. He auttavat sinua valitsemaan sopivimman vaihtoehdon.
Mitä eroa on insuliinikynällä ja insuliinipumpulla?
Minkälaisia insuliinikyniä on olemassa?
Insuliinipumppu on toisenlainen tapa ottaa insuliinia diabeteksen hoidossa.
Insuliinikynällä insuliinia otetaan tiettyinä ajankohtina. Insuliinipumppu antaa insuliinia jatkuvasti (basaaliannos insuliinin perustason ylläpitämiseksi). Lisäksi pumpulla voidaan ottaa lisäinsuliinia (bolusannoksia) aterioiden yhteydessä, jotta ehkäistään verensokerin liiallinen kohoaminen.
Insuliinipumpun osat
Erimerkkiset ja -malliset pumput näyttävät erilaisilta, mutta niiden päärakenneosat ovat samat.
Pumppuosan sisäpuolella on insuliinisäiliö.
Joissakin insuliinipumpuissa pumppuosaan liitetään letku, jonka toiseen päähän kiinnitetään neula ihon alle antoa varten (letkua ja neulaa kutsutaan infuusiosarjaksi). Joissakin pumppumalleissa sekä neula että pumppuosa kiinnitetään suoraan ihoon tarralla (tällaisia pumppuja kutsutaan letkuttomiksi pumpuiksi ja niiden pumppuosaa podiksi).
Insuliinisäiliöt, letkut ja neulat sekä letkuttomien pumppujen podit ovat kertakäyttöisiä osia, jotka on vaihdettava kolmen päivän välein.
Insuliinipumpuissa on monia toimintoja, jotka voivat helpottaa diabeteksen hallintaa. Pumppuun voi ohjelmoida useita eri insuliiniannoksia sekä eri tilanteisiin sopivia annostusprofiileja (esim. sairastumista ja rasittavaa liikuntaa varten). Tutkimusten mukaan insuliinipumpun käyttäjät pystyvät muita paremmin pitämään verensokerinsa oikealla tasolla.
Insuliinipumpun hyvät ja huonot puolet verrattuna insuliinikynään
Jos sinulla on äskettäin todettu diabetes, olet ehkä vielä epävarma siitä, mikä hoitotapa sopisi sinulle parhaiten. Alla luetellut kohdat saattavat auttaa sinua valitsemaan pumpun ja kynän välillä.
Insuliinikynän ja insuliinipumpun hyviä ja huonoja puolia:
Insuliinikynä: hyvät puolet
-
Helppo pitää mukana.
-
Tehokas, tarkka ja mukava tapa ottaa insuliinia.
-
Pistäminen on yksinkertaista.
-
Kyniä on sekä kertakäyttöisiä että uudelleenkäytettäviä.
Insuliinikynä: huonot puolet
-
Kynässä ei voi olla kuin yhdentyyppistä insuliinia.
-
Annoksen hienosäätäminen on hankalaa.
-
Kynä tai annostelu voivat käyttövirheen tapauksessa toimia huonosti.
Insuliinipumppu: hyvät puolet
-
Pistosten määrä vähenee.
-
Muistuttaa enemmän haiman tapaa erittää insuliinia.
-
Letkuttomat pumput (podit) takaavat insuliinin jatkuvan annon (kiinnitettynä ollessaan).
-
Insuliinin annostelu on mukautettavissa omalle elämäntyylille.
-
Pumpun voi yhdistää jatkuvaan glukoosinseurantajärjestelmään (CGM).
-
Hypoglykemiariskiä pienentäviä toimintoja, kuten basaaliannoksen tilapäinen alentaminen liikunnan yhteydessä (tietyt pumppumallit).
Insuliinipumppu: huonot puolet
-
Käyttäjän on teknisten ongelmien sattuessa osattava toimia oikein ja tarvittaessa ottaa insuliinia vaihtoehtoisella menetelmällä.
-
Koska pumpussa ei ole pitkävaikutteista insuliinia, käyttäjän insuliinitaso laskee nopeammin, jos pumppu lakkaa toimimasta.
-
Letkullisten pumppujen letku voi tarttua johonkin.
-
Tietyt pumppumallit saattavat tuntua huomiota herättäviltä ja kömpelöiltä kantaa mukana, etenkin pienistä lapsista.
- Kiinnitystarran ja neulan aiheuttamien ihoreaktioiden välttämiseksi ihosta huolehtiminen on tärkeää.
Keskustele sopivan hoitotavan valinnasta diabeteshoitotiimisi kanssa. Hoitotiimi huomioi yksilölliset tarpeesi.
DIA.FI.186-01-SEP2022
Lähteet
- Kesavadev, J., Saboo, B., Krishna, M.B. et al. “Evolution of Insulin Delivery Devices: From Syringes, Pens, and Pumps to DIY Artificial Pancreas.” Diabetes Ther 2020; 11: 1251–1269. https://doi.org/10.1007/s13300-020-00831-z
- Spollett, G.R. “Improved Disposable Insulin Pen Devices Provide an Alternative to Vials and Syringes for Insulin Administration.” Diabetes Spectr 2012; 25 (2): 117–122. https://doi.org/10.2337/diaspect.25.2.117
- Thurman JE. “Analysis of insulin pen devices for the treatment of diabetes mellitus.” J Diabetes Sci Technol. 2008; 2(3): 482-483. doi:10.1177/193229680800200319
- Singh, R., Samuel, C. & Jacob, J. “A Comparison of Insulin Pen Devices and Disposable Plastic Syringes – Simplicity, Safety, Convenience and Cost Differences.” European Endocrinology. 2018; 14(1): 47–51 DOI: https://doi.org/10.17925/EE.2018.14.1.47
- Pearson, T. “A Practical Review Of Insulin Pen Devices”. EMJ Diabet. 2014 [2]: 58-64.
- Pearson T. “Practical Aspects of Insulin Pen Devices.” Journal of Diabetes Science and Technology. 2010; 4(3): 522-531. doi:10.1177/193229681000400304
- Dovc, K. & Battelino, T. “Evolution of Diabetes Technology.” Endocrinology and Metabolism Clinics of North America, 2020; 49(1), 1-18. https://doi.org/10.1016/j.ecl.2019.10.009.
- Paldus B, Lee MH, O'Neal DN. “Insulin pumps in general practice.” Aust Prescr. 2018;41(6):186-190. doi:10.18773/austprescr.2018.056
