Mitkä diabeteksen eri tyypit ovat?

Diabetes ei oikeastaan ole yksittäinen sairaus, vaan yleisnimitys eri elimistön verensokerin (veren glukoosin) säätelyn häiriöille, jotka johtavat verensokeripitoisuuden kohoamiseen.

Yhteistä diabeteksen eri muodoille on, että ne vaikuttavat haiman beetasolujen tuottamaan insuliini-hormoniin. Insuliinilla on keskeinen rooli aineenvaihdunnassa: Glukoosi (sokeri) on elimistön tärkein polttoaine, ja insuliini mahdollistaa sen aktiivisen oton soluihin verenkierrosta. Jos elimistön oma insuliinintuotanto vähenee tai lakkaa, glukoosin soluunotto ei ole riittävän tehokasta, jolloin glukoosi jää verenkiertoon. Siksi diabeetikoiden verensokeri on usein koholla.

Tällaisiin muutoksiin on eri syitä. Diabeteksen tyyppi, ja se miten sairautta hoidetaan, riippuu taustalla olevasta syystä. Tavallisimmat diabetestyypit ovat tyypin 1 diabetes, tyypin 2 diabetes ja raskausajan diabetes.

Tyypin 1 diabetes

Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, jossa elimistön oma immuunijärjestelmä toistaiseksi tuntemattomasta syystä hyökkää haiman insuliinia tuottavia soluja vastaan ja tuhoaa ne. Se on diabeteksen toiseksi tavallisin tyyppi, ja sen diagnoosien määrä kasvaa jatkuvasti. Tyypin 1 diabetesta kutsutaan myös nuoruustyypin diabetekseksi. Nimitys on jossain määrin harhaanjohtava, sillä diabetestyyppiin sairastuu kaikenikäisiä, mutta taudin alkaminen on tavallisinta lapsuudessa tai nuoruudessa. Jotkut uskovat sairauden johtuvan esimerkiksi runsaasta makeisten syömisestä, mutta tällaista yhteyttä ei ole todettu.

Tyypin 1 diabetes kehittyy usein nopeasti, lyhyen ajan kuluessa. Koska elimistön oma insuliinituotanto käytännössä lakkaa, insuliinihoito on aloitettava heti, ja hoito on tällä hetkellä elinikäinen. Tyypin 1 diabetes on vakava sairaus, joka saattoi aiemmin rajoittaa normaali elämää huomattavasti. Suurten lääketieteellisten ja teknisten edistysaskelien ansiosta monet tyypin 1 diabeetikot voivat kuitenkin nykyään elää normaalia, täysipainoista elämää.

Tyypin 2 diabetes

Tyypin 2 diabetes on yleisin diabetestyyppi (noin 85 % kaikista diabeetikoista). Tyypin 2 diabetes kehittyy vähitellen, usein pitkän ajan kuluessa. Tyypin 2 diabeteksessa haimasolut tuottavat edelleen insuliinia, mutta elimistön kyky käyttää sitä on heikentynyt. Tätä kutsutaan insuliiniresistenssiksi.  Koska sairaus etenee hitaasti, sitä ei usein huomata kuin vasta muun terveystarkastuksen yhteydessä.

Tyypin 2 diabeteksen syy on usein sekä perimässä että elintavoissa. Vähäinen liikunta, epätasapainoinen ruokavalio ja ylipaino ovat tyypin 2 diabetekselle altistavia tekijöitä. Myös perintötekijöillä on suuri vaikutus. Tämä diabetestyyppi ei välttämättä vaadi hoitoa insuliinilla. Joskus riittää, että elintapoja muutetaan terveellisemmiksi ja että elimistön oman insuliinin tehoa parannetaan tablettien avulla. Tyypin 2 diabetesta pitkään sairastaneilla elimistö saattaa osittain tai kokonaan menettää kykynsä tuottaa insuliinia, jolloin insuliinihoidon aloittaminen on tarpeen.

Raskausajan diabetes

Pieni osa (2–3%) raskaana olevista naisista, joilla ei ole aiempaa diabetesdiagnoosia tai aiempia diabetesoireita, voi saada niin sanotun raskausajan diabeteksen. Tämä diabetestyyppi saattaa johtua elimistön riittämättömästä insuliinintuotannosta raskausajan tarpeisiin nähden sekä raskausajan hormonaalisten muutosten aiheuttamasta insuliiniresistenssistä.

Ongelma häviää useimmiten synnytyksen jälkeen, mutta naisilla, joilla on ollut raskausajan diabetes, on suurentunut riski sairastua myöhemmällä iällä tyypin 2 diabetekseen.

DIA.FI.098-01-FEB2021-A