Insuliinipistokset: mihin ja miten insuliinia pistetään?
Jos sinulla tai läheiselläsi on äskettäin todettu diabetes, se on todennäköisesti herättänyt runsaasti kysymyksiä. Jos sinulla itselläsi on todettu diabetes, diabeteshoitotiimisi on todennäköisesti jo vastannut niistä moniin.
Jos sinulle on määrätty insuliinihoitoa, osa kysymyksistäsi koski ehkä sitä. Insuliini on verensokeria alentava lääke, jota käytetään diabeteksen hoidossa.
Tässä artikkelissa kerrotaan, mitä insuliini on, miksi sitä tarvitaan ja miten diabetesta sairastava antaa itselleen insuliinipistoksia.
Mitä insuliini on?
Insuliini on hormoni, jota tuottavat haimassa olevat erikoistuneet solut. Insuliini säätelee veren glukoosipitoisuutta eli verensokeria. Kun insuliinia erittyy verenkiertoon, elimistön solut ottavat glukoosia verestä. Insuliini säätelee myös tapaa, jolla elimistö hyödyntää hiilihydraatteja, rasvaa ja proteiinia.
Insuliini onnistuttiin eristämään ja puhdistamaan ensimmäisen kerran vuonna 19212. Tutkijat, jotka osoittivat, että aineella kyettiin alentamaan veren glukoosipitoisuutta, saivat löydöstään lääketieteen Nobelin palkinnon vuonna 19232. Voit lukea lisää insuliinin historiasta täältä.
Insuliini on hyvin yleinen lääke, jota käytetään kaikkialla maailmassa. Maailmassa on arviolta 150–200 miljoonaa diabetesta sairastavaa henkilöä, jotka käyttävät insuliinia3.
Mitä insuliinipistokset ovat?
Miljoonat ihmiset ottavat päivittäin insuliinipistoksia. Monia muita diabeteslääkkeitä voi ottaa tabletteina tai liuoksena, mutta insuliinilla se ei ole mahdollista. Insuliinin voi ottaa ainoastaan ihon alle, laskimoon tai lihakseen.
Diabeteksen hoidossa insuliinia otetaan pistämällä sitä ihon alle eli ihonalaiseen rasvakudokseen joko ruiskulla ja siihen kiinnitettävällä neulalla tai insuliinikynällä. Pohjoismaissa tavallisinta on insuliinikynän käyttö. Insuliinihoitoon on myös mahdollista käyttää insuliinipumppua.
Minkä tyyppinen diabetes vaatii insuliinipistoksia?
Diabetesta on useaa eri tyyppiä. Osa vaatii insuliinihoitoa. Osaa voidaan hoitaa insuliinilla, mutta se ei ole aina välttämätöntä. Insuliinihoidon tarve riippuu ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä ja siitä, miten sairaus reagoi muihin hoitoihin.
Tyypin 1 diabetes
Tyypin 1 diabeteksessa elimistön oma immuunijärjestelmä on tuhonnut haiman insuliinia tuottavat solut. Tästä johtuva elimistön insuliininpuutos vaatii insuliinin korvaamista elimistön ulkopuolelta.
Tilanne on sama silloin, jos haima on poistettu kokonaan tai se on vaurioitunut niin, ettei se enää kykene tuottamaan insuliinia.
Tyypin 1 diabeteksessa insuliinihoitoa tarvitaan aina. Insuliinihoito on siis elintärkeää henkilöille, joilla on tyypin 1 diabetes tai joiden haima ei muusta syystä pysty tuottamaan insuliinia.
Tyypin 2 diabetes
Tyypin 2 diabeteksessa elimistön solut eivät reagoi riittävän hyvin insuliinin. Tätä kutsutaan insuliiniresistenssiksi. Tyypin 2 diabeteksen tarkkaa syntymekanismia ei tunneta, mutta siihen vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi perinnöllisyys ja lihavuus. Insuliiniresistenssin seurauksena haima pyrkii korjaamaan tilanteen tuottamalla yhä enemmän insuliinia. Ennen pitkää insuliinia tuottavat solut eivät enää pysty tuottamaan riittävästi, jolloin sairaus etenee uuteen vaiheeseen.
Insuliinihoito on joskus tarpeen tyypin 2 diabeteksessa. Insuliini on yksi monista tyypin 2 diabeteksen hoidoista.
Raskausajan diabetes
Raskausajan diabetes ilmaantuu nimensä mukaisesti raskauden aikana. Se on useimmiten hoidettavissa ruokailutottumusten muutoksilla ja liikunnalla. Insuliinihoito saattaa olla tarpeen, jos verensokeria ei saada hallintaan ruokavaliolla ja liikunnalla.
MODY-diabetes
MODY-diabetes eli nuoruusiässä alkava aikuistyyppinen diabetes on eräänlainen nuorten tyypin 2 diabetes. Se on itse asiassa yhteisnimitys usealle perinnölliselle diabetestyypille, joille on yhteistä se, että jokin geenimutaatio (kromosomeissa olevan perimän muutos) vaikuttaa haimasolujen kykyyn tuottaa tai vapauttaa insuliinia. MODY-diabeteksen hoito riippuu sairauden alatyypistä. Osaa voidaan hoitaa lääkkeillä, jotka sisältävät pienen annoksen sulfonyyliureaa. Osaa hoidetaan muilla lääkkeillä, ja osassa insuliinihoito saattaa olla tarpeen.
Insuliinityypit
Insuliineja on erilaisia. Yksi tapa on luokitella sen mukaan, kuinka nopeasti insuliini vaikuttaa pistämisen jälkeen
- Pikainsuliini: täysi vaikutus saavutetaan 30 minuutissa, ja sen kesto on 3–5 tuntia. Pikainsuliinia käytetään aterioiden yhteydessä tai korkean verensokerin korjaamiseen. Insuliinipistoshoidossa käytetään yleensä pikainsuliinin ja pitkävaikutteisen insuliinin yhdistelmää, jotta veren glukoosipitoisuus pysyy oikealla tasolla kaikkina vuorokauden aikoina.
- Lyhytvaikutteinen insuliini: täysi vaikutus saavutetaan 90–120 minuutissa, ja sen kesto on 6–8 tuntia. Tällaista insuliinia otetaan ennen aterioita, mutta sen käyttö diabeteksen hoidossa ei ole nykyään kovin tavallista.
- Keskipitkävaikutteinen insuliini: täysi vaikutus saavutetaan 4–8 tunnissa. Keskipitkävaikutteinen insuliini auttaa verensokerin hallinnassa vuorokauden aikana, ja sitä otetaan yleensä kahdesti vuorokaudessa.
- Pitkävaikutteinen insuliini: saatavana erilaisina versioina, joiden vaikutus vaihtelee 12 tunnista 3 vuorokauteen. Pitkän ja tasaisen vaikutuksen vuoksi insuliiniannoksia ei tarvitse ottaa yhtä usein kuin lyhytvaikutteisempia insuliineja käytettäessä.
Saatavana on myös insuliinilääkkeitä, jotka sisältävät sekä lyhytvaikutteista että keskipitkä- tai pitkävaikutteista insuliinia. Niitä kutsutaan sekoiteinsuliineiksi.
Mihin insuliinin voi pistää?
Insuliini pistetään yleensä ihon alle eli ihonalaiseen rasvakudokseen. Ihon alle pistämistä pidetään helpompana antotapana kuin laskimoon tai lihakseen pistämistä.
Suositeltuja alueita ihon alle pistämiseen ovat vatsa, reidet, pakarat ja olkavarret.
Kaikki nämä alueet eivät kuitenkaan sovi jokaiselle. Esimerkiksi vatsaan pistäminen voi olla hankalaa lapsille tai henkilöille, joilla on vähän ihonalaista rasvaa tai paksut vatsalihakset, sillä riittävän suuren ihopoimun nostaminen pistosta varten voi silloin olla vaikeaa.
Pistoskohtaa on myös suositeltavaa vaihdella. Se tarkoittaa, ettei samaan kohtaan pidä antaa useita peräkkäisiä pistoksia. Pistoskohdan vaihtelu auttaa ehkäisemään pistoksiin liittyviä komplikaatioita, kuten arpien tai ihonalaisten rasvakertymien muodostumista. On myös tärkeää muistaa, että insuliini imeytyy eri tavalla eri ihoalueilta. Siksi pistoskohtaa on suositeltava vaihdella saman ihoalueen sisällä.
Näin insuliini pistetään
Insuliinipistokset voi antaa ruiskulla ja neulalla, mutta Pohjoismaissa pistoksiin käytetään useimmiten insuliinikynää. Insuliinikynä muistuttaa paksua kynää, ja se toimii samalla periaatteella kuin ruisku. Kynän sisältämä insuliini on esitäytetyssä ampullissa.
Insuliinia sisältävät ampullit ja injektiopullot ruiskuja, pumppuja tai insuliinikyniä varten on säilytettävä jääkaapissa avaamiseen saakka. Pakkauksen avaamisen jälkeen insuliinia voi tavallisesti säilyttää huoneenlämmössä.
Diabeteshoitotiimisi opettaa sinulle oikean insuliinin pistämistekniikan. Pistäminen tehdään periaatteessa seuraavasti:
- Ruiskuta 1–2 yksikköä insuliinia ilmaan, jotta insuliini on varmasti neulan kärjessä asti.
- Valitse haluamasi annos.
- Valitse pistoskohta.
- Nosta ihoa peukalolla ja etusormella.
- Työnnä neula nostamaasi ihopoimuun.
- Ruiskuta insuliini.
- Pidä neula ihopoimussa ja laske hitaasti 10:een.
- Vedä neula pois.
- Päästä irti ihopoimusta.
Oikea insuliinin pistämistekniikka opetetaan sinulle.
Insuliinin antamiseen on olemassa myös teknisempiä ratkaisuja, kuten erilaiset insuliinipumput.
Insuliinipistosten haittavaikutukset
Kuten kaikki lääkkeet, myös insuliini saattaa aiheuttaa haittavaikutuksia.
Insuliinin haittavaikutukset voidaan jakaa insuliinin itsensä aiheuttamiin ja insuliinin pistämisen aiheuttamiin haittavaikutuksiin.
Insuliinin itsensä aiheuttamia haittavaikutuksia ovat esimerkiksi hypoglykemia (liian matala verensokeri) ja painonnousu. Harvinaisissa tapauksissa insuliini voi myös aiheuttaa elektrolyyttitasapainon häiriöitä, kuten kaliuminpuutetta.
Pistämisen aiheuttamia haittavaikutuksia voivat olla kipu pistoskohdassa, arpeutuminen tai lipodystrofiaksi kutsuttu ilmiö, jossa ihoon muodostuu syvennyksiä tai kohoumia.
Insuliinipistokset: yhteenveto
Insuliinipistokset ovat tärkeä osa diabeteksen hoitoa. Diabeteshoitotiimi opettaa sinulle, miten pidät diabeteksen hallinnassa insuliinin avulla ja miten pistät insuliinia oikein, niin että sillä on haluttu vaikutus.
Jos haluat tietää lisää insuliinista, sen pistämisestä tai siitä, miten voit parhaiten hallita diabetestasi, käänny hoitotiimisi puoleen.
DIA.FI.187-01-SEP2022
Lähteet
- Thota S, Akbar A. “Insulin.” [Updated 2021 Jul 16]. In: StatPearls [Internet]. Treasure Island (FL): StatPearls Publishing; 2022 Jan-.
- Wilcox G. “Insulin and insulin resistance.” Clin Biochem Rev. 2005; 26(2):19-39.
- Buse JB, Davies MJ, Frier BM, et al. “100 years on: the impact of the discovery of insulin on clinical outcomes.” BMJ Open Diabetes Research and Care 2021; 9:e002373.
DOI: 10.1136/bmjdrc-2021-002373 - Dolinar, Richard. “The Importance of Good Insulin Injection Practices in Diabetes Management.” US Endocrinology, 2009; 5(1):49-52
DOI: 10.17925/USE.2009.05.1.49 - Kalra S, Czupryniak L, Kilov G, et al. “Expert Opinion: Patient Selection for Premixed Insulin Formulations in Diabetes Care.” Diabetes Ther. 2018; 9(6): 2185-2199. DOI:10.1007/s13300-018-0521-2
- Anders H. Frid, MD; Gillian Kreugel, DSN; Giorgio Grassi, MD; Serge Halimi, MD; Debbie Hicks, DSN; Laurence J. Hirsch, MD; Mike J. Smith, DSN; Regine Wellhoener, MD; Bruce W. Bode, MD; Irl B. Hirsch, MD; Sanjay Kalra, MD; Linong Ji, MD; and Kenneth W. Strauss, MD. “New Insulin Delivery Recommendations.” Mayo Clin Proc. n September 2016; 91(9):1231-1255