Tyypin 1 diabetes arjessa: verensokerin hallinta

Tyypin 1 diabetes on vaativa sairaus, jossa jatkuva itsehoito on välttämätöntä verensokerin hallitsemiseksi. 

Elintavoilla on keskeinen rooli diabeteksen hallinnassa. Elintapavalinnoilla voit vähentää diabetekseen liittyvien komplikaatioiden riskiä ja ennaltaehkäistä erilaisia fyysiseen ja psyykkiseen terveyteesi kohdistuvia negatiivisia vaikutuksia, mikä voi puolestaan parantaa elämänlaatuasi. 

Tässä artikkelissa käsitellään erilaisia tapoja diabeteksen hallitsemiseksi arjessa ja siten toivottavasti myös arjen helpottamiseksi. Hyvä diabeteksen hallinta vaatii monen asian huomioimista. Ohessa kuvaamme muutamia arkisia tilanteita, joissa oikein toimimalla voit edistää verensokerin pysymistä tavoitealueella.

Aamurutiinit

Riittävä unensaanti – ja unen laatu – ovat tärkeitä jokaiselle, mutta tyypin 1 diabetesta sairastavan kannattaa kiinnittää niihin erityistä huomiota.

Epäsäännöllinen unirytmi ja riittämätön unensaanti vaikeuttavat verensokerin hallintaa. Epäsäännöllisyyttä voi aiheuttaa esimerkiksi aikainen herääminen töihin ja pidempään nukkuminen viikonloppuisin eli niin sanottu ”sosiaalinen aikaerorasitus”.

Heräämällä (ja menemällä nukkumaan) joka päivä samaan kellonaikaan voit helpottaa verensokerisi pitämistä tavoitealueella.

Verensokerin mittaaminen tai tarkistaminen osana aamuaskareita on myös hyödyllinen tapa. Osalla verensokeri on koholla aamuisin. 

Jos kuulut itse tähän ryhmään, insuliiniannostustasi voi olla tarpeen säätää. Diabeteshoitotiimisi auttaa sinua löytämään itsellesi parhaan ratkaisun.

Ruoka

Tyypin 1 diabetesta sairastavien piti ennen mukauttaa ruokavalionsa insuliinihoitoon. Näin ei onneksi enää ole, ja nykyään asia on itse asiassa päinvastoin, eli diabeteksen hoito pyritään mukauttamaan ruokavalioon.

Aterioiden suunnittelulla (mitä, milloin ja miten paljon syöt) on kuitenkin edelleen tärkeä rooli verensokerin hallinnassa.

Osa kokee hyötyvänsä paljon aterioiden säännöllisyydestä, kun taas toiset pystyvät syömään huomattavasti joustavammin. Miten päätätkin syödä, kannattaa pyrkiä nauttimaan monipuolisesti erilaisia terveellisiä ruoka-aineita, kuten hedelmiä, vihanneksia, runsaskuituisia elintarvikkeita, proteiinia ja hieman maitotuotteita.

On myös suositeltavaa tarkistaa verensokeri aina ennen syömistä. Ateriainsuliiniannokseen vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi tämänhetkinen verensokeriarvo, aterian hiilihydraattimäärä, veren jäljellä olevan aktiivisen insuliinin määrä ja pian alkava tai äskettäin päättynyt liikunta.

Jos terveellisen ruokavalion noudattaminen on mielestäsi hankalaa tai ruokavalintasi vaikeuttavat diabeteksesi hallintaa, voit saada apua diabetekseen perehtyneeltä laillistetulta ravitsemusterapeutilta.

Miten toimia, jos sairastut

Infektiot, kuten flunssa tai influenssa, nostavat stressihormonien pitoisuuksia, mikä vaikuttaa verensokeriin. Siksi esimerkiksi vilustuneen voi olla tavallista vaikeampi pitää verensokeria tavoitealueella.

Kiinnittämällä huomiota ja valmistautumalla siihen, miten diabeteksesi reagoi sairastumiseen, voit helpottaa verensokerisi hallintaa [6] ja myös välttyä komplikaatioilta, kuten diabeettiselta ketoasidoosilta. 

Toimenpiteitä sairastuessa:

• Pyri tarkistamaan verensokerisi 2–3 tunnin välein.

• Jatka basaalin ja ateriainsuliinin ottamista.

• Jos et pysty syömään, pyri juomaan nestettä, jossa on hiilihydraatteja.

• Tarkista veren ketoainepitoisuus säännöllisesti. 

• Muista juoda riittävästi.

• Jos et pysty syömään etkä juomaan, ota heti yhteyttä päivystyspoliklinikkaan.

Keskustele diabeteshoitotiimisi kanssa siitä, mitkä toimenpiteet ovat erityisen tärkeitä omalla kohdallasi.

Stressinhallinta

Jokainen kokee elämässään stressiä. Stressin alkuperäinen tarkoitus oli valmistaa kehoa selviytymään uhkaavista tilanteista (taistele tai pakene -reaktio).  

Stressissä elimistöön vapautuu erilaisia hormoneja, jotka voivat nostaa verensokeria. Diabetesta sairastavalle se voi aiheuttaa haasteita.

Stressaantuneena saatat ehkä myös unohtaa ottaa insuliinia tai syödä.

Vaikka stressiltä ei ole mahdollista välttyä kokonaan, sitä voi vähentää monin tavoin.

Keinoja stressin vähentämiseksi ovat esimerkiksi:

• liikunta

• erilaiset rentoutumismenetelmät

• keskusteleminen, joko ystävien/perheenjäsenten tai ammattiauttajan kanssa.

Jos sinulla on vaikeaa diabeteksen takia tai muista syistä, voit saada tukea ja apua kääntymällä terveydenhuollon puoleen.

Alkoholi

Alkoholin kohtuukäyttö ei välttämättä aiheuta ongelmia diabetesta sairastaville.

Alkoholi – varsinkin liikaa nautittuna – vaikuttaa kuitenkin diabeteksen hallintaan ja voi aiheuttaa matalaa verensokeria (hypoglykemian).

Jos nautit alkoholia, on tärkeää suunnitella verensokerin hallinta etukäteen. 

Verensokeri on hyvä tarkistaa säännöllisesti illanvieton aikana. Syö myös jonkin verran hiilihydraatteja alkoholia käyttäessäsi, jottei verensokerisi laske liikaa.

Liikunta

Liikunta on tärkeää sekä yleisen terveyden että verensokerin hallinnan kannalta. 

Tyypin 1 diabetesta sairastavalle henkilölle liikunnasta on monenlaista hyötyä, sillä se

• alentaa verensokeria

• alentaa verenpainetta

• parantaa verenkiertoa

• helpottaa painonhallintaa

• parantaa mielialaa

• auttaa nukkumaan paremmin.

Liikkuakseen ei tarvitse lähteä kuntosalille. Liikunnaksi lasketaan myös hyötyliikunta, kuten kävely tai pyöräily töihin tai kouluun, kotityöt, portaiden nouseminen tai erilaiset fyysiset aktiviteetit perheen kanssa.

Liikunta saattaa aiheuttaa matalaa verensokeria joko heti tai myöhemmin. Siksi liikuntaa ja sen kestoa kannattaa suunnitella suhteessa hiilihydraattien määrään ja insuliiniannoksiin.

Diabeteshoitotiimi voi laatia kanssasi suunnitelman, jonka avulla voit liikkua haluamallasi tavalla.

Yöaika

Verensokeri on hyvä tarkistaa ennen nukkumaanmenoa. Silloin näet, onko verensokerisi tavoitealueella. 

Runsas ilta-ateria tai ennen nukkumaanmenoa nautittu iltapala voi nostaa verensokerin tavoitealueen yläpuolelle, ja tällöin verensokeri voi pysyä korkeana koko yön. Näin voi käydä myös, jos insuliiniannos on liian pieni suhteessa ilta-ateriaan. 

Joskus yöaikainen matala verensokeri voi johtaa korkeaan verensokeriin aamulla (niin sanottu Somogyin ilmiö). Ilmiö syntyy, kun elimistö reagoi matalaan verensokeriin tuottamalla enemmän glukoosia. Näin voi tapahtua, jos jätät ilta-aterian väliin tai otat liikaa insuliinia sen jälkeen.

Jos huomaat verensokerisi olevan usein koholla tai matalalla herätessäsi, tarkista verensokerisi myös nukkumaan mennessä ja yön aikana, jotta saat paremman kuvan sen käyttäytymisestä. Jatkuva glukoosinseurantajärjestelmä (CGM-järjestelmä) on hyödyksi, sillä se mittaa verensokeriasi myös nukkuessasi. Ellet vielä käytä CGM-järjestelmää, keskustele sen käyttöönotosta diabeteshoitotiimisi kanssa. 

Voit sisällyttää päivittäisiin rutiineihisi monia toimenpiteitä, jotka helpottavat diabeteksesi hallintaa. Jos kaipaat lisätietoja verensokerin hallinnasta arjessa, keskustele diabeteshoitotiimisi kanssa.

DIA.FI.225-01-SEP2023