Hyperglykemian hoito
Jos sinulla on todettu diabetes, olet ehkä kuullut hyperglykemiasta, jolla tarkoitetaan korkeaa verensokeria.
Diabeteshoitotiimi on ehkä kertonut sinulle hyperglykemian syistä ja oireista, tai opettanut sinulle, miten voit tarkistaa, onko verensokerisi korkea.
Tässä artikkelissa kerromme, miten hyperglykemian tapauksessa kannattaa toimia, ja annamme esimerkkejä tilanteista, joissa saatat tarvita apua sen hallintaan. Lisäksi neuvomme, miten voit vähentää hyperglykemiajaksojen todennäköisyyttä.
Hyperglykemian tunnistaminen
Jotta voit havaita hyperglykemian ja puuttua siihen, sinun on ensin opittava tunnistamaan sen oireet. Korkea verensokeri voi vaikuttaa eri henkilöihin eri tavalla, joten on tärkeää, että tiedät, miltä hyperglykemia tuntuu juuri omalla kohdallasi.
Kiinnitä huomiota oireisiin
Ensimmäinen vaihe hyperglykemian tunnistamisessa on sen aiheuttamien oireiden tunnistaminen.
Merkkejä hyperglykemiasta voivat olla
- voimakas jano
- runsas virtsaaminen
- voimakas väsymys.
Hyperglykemian pahentuessa ja muuttuessa vakavammaksi myös psyykkiset oireet ovat mahdollisia: saatat tuntea itsesi apaattiseksi ja kärsiä keskittymisvaikeuksista tai näköongelmista.
Jos hyperglykemia etenee kriittiseksi ja aiheuttaa diabeettisen ketoasidoosin (DKA), oireita voivat olla myös pahoinvointi, oksentelu, vatsakipu ja hengityksen nopeutuminen.
Mittaa verensokerisi
Jos epäilet verensokerisi olevan korkea, seuraava vaihe on mitata se.
Monet käyttävät tähän verensokerimittaria. Verensokerimittari mittaa veren glukoosipitoisuuden veripisarasta, joka otetaan sormenpäästä pienellä pistolla. Tätä mittausmenetelmää kutsutaan sormenpäämittaukseksi. Diabeteshoitotiimisi on ehkä jo opettanut sinulle, miten se tehdään. Säännöllinen verensokerin mittaaminen on yksi diabeteshoidon kulmakivistä. Ajantasainen tieto verensokerista on tärkeää esimerkiksi, jotta voit säätää insuliiniannostasi sen mukaan, mitä aiot syödä.
Nykyään on yhä tavallisempaa, että diabetesta sairastavat henkilöt käyttävät glukoosin mittaamiseen jatkuvaa glukoosinseurantajärjestelmää (CGM-järjestelmää). CGM-järjestelmä mittaa kudosnesteen glukoosipitoisuuden ihonalaisesta kudoksesta lähettimellä varustetulla sensorilla, joka kiinnitetään esimerkiksi olkavarteen. Järjestelmiä on tällä hetkellä kahdenlaisia. Toinen niistä mittaa glukoosia jatkuvasti ja näyttää arvot jatkuvasti lukijassa, älypuhelinsovelluksessa, älykellossa tai pumpussa. Järjestelmän toimintoihin voivat kuulua erilaiset varoitukset, jotka ovat mukautettavissa käyttäjän tarpeisiin ja korkean tai matalan verensokerin syihin. Toinen järjestelmätyyppi ilmoittaa glukoosiarvon vain silloin, kun CGM-lähetin skannataan lukulaitteella tai älypuhelimella, mutta järjestelmä voi hälyttää, kun glukoosipitoisuus laskee tai nousee liikaa.
Toinen tapa seurata glukoosia on niin kutsuttu sokerihemoglobiini eli HbA1c-arvo. Se mitataan verinäytteestä laboratoriossa tai diabetesvastaanotolla. Hoitotiimi on ehkä keskustellut siitä kanssasi, ja olet ehkä antanut verinäytteen sen mittaamista varten seurantakäynnin yhteydessä.
HbA1c-koe poikkeaa verensokerimittarin tai CGM-järjestelmän käytöstä, sillä sen tarkoitus on mitata pitkäaikaista glukoosin hallintaa. HbA1c-arvo näyttää, millainen glukoositasosi on ollut keskimäärin viimeisten kolmen kuukauden aikana. Toisin kuin verensokerimittari ja CGM-järjestelmä, se ei kerro tämänhetkisestä tilanteestasi.
Hyperglykemian hoito
Tyypin 1 diabetesta sairastavilla henkilöillä hyperglykemiajaksoja voi esiintyä päivittäin. Tähän voi olla useita eri syitä. On esimerkiksi mahdollista, ettei insuliinia ole otettu tarpeeksi (esim. annoksen unohtumisen vuoksi, tai koska insuliiniannos ei ole vastannut syötyjen hiilihydraattien määrää). Muita verensokeria nostavia tekijöitä ovat esimerkiksi stressi, sairastuminen tai kovatehoinen liikunta.
Vaikka tällainen verensokerin nousu voi tuntua turhauttavalta, se johtaa harvoin lääkärinhoitoa vaativiin hätätilanteisiin.
Näin alennat verensokeriasi, kun sinulla on tyypin 1 diabetes
Korkeaa verensokeria hoidetaan pääasiassa insuliinilla. Hoitotiimi keskustelee kanssasi siitä, mikä lasketaan korkeaksi ja matalaksi verensokeriksi, jotta olet tietoinen omasta tavoitealueestasi.
Insuliinihoitoon kuuluu kahdenlaisia annoksia: perusinsuliini- ja ateriainsuliiniannoksia.
Perusinsuliini eli basaali kattaa insuliinin perustarpeen. Jos otat insuliinia pistoksina, otat perusinsuliinia todennäköisesti kerran tai kaksi kertaa päivässä pitkävaikutteisen insuliinin muodossa. Jos käytät insuliinipumppua, perusinsuliinisi on nopeavaikutteista insuliinia, jota pumppu antaa ohjelmoituna määränä ja ohjelmoidulla nopeudella jatkuvasti, vuorokauden ympäri.
Ateriainsuliini eli bolus on insuliinia, jota otetaan syömisestä aiheutuvien verensokerin muutosten hallitsemiseksi. Sillä voidaan myös alentaa verensokeria, joka on noussut tavoitealueen yläpuolelle. Jos otat insuliinia pistoksina, otat ateriainsuliinin todennäköisesti antamalla itsellesi nopeavaikutteista insuliinia insuliinikynällä. Jos käytät insuliinipumppua, voit tehdä tämän pumpulla.
Hyperglykemian hoito
Ensisijainen toimenpide hyperglykemiassa on ottaa insuliinia.
Lääkäri tai muu hoitotiimi neuvoo sinulle, mitä ”korjauskerrointa” sinun tulee käyttää eli kuinka suuren ”korjausannoksen” insuliinia tarvitset verensokerin alentamiseen.
Jos otat insuliinia ruiskulla tai insuliinikynällä eikä verensokerisi ole laskenut kahden tunnin kuluessa korjausannoksesta, voit yleensä ottaa toisen korjausannoksen. Keskustele hoitotiimin kanssa siitä, mikä sinulle sopii parhaiten.
On tärkeää, ettei insuliiniannoksia oteta liian montaa tai liian tiheästi, sillä se voi laskea verensokeria liikaa eli aiheuttaa hypoglykemian. On myös tärkeä muistaa, että insuliinin vaikutus alkaa 20–30 minuutin kuluessa ja että se jatkuu 4–5 tunnin ajan.
Kun verensokerisi on korkea, juo runsaasti vettä tai muuta nestettä, joka ei sisällä hiilihydraatteja.
Jos verensokerisi pysyy korkeana insuliinin ottamisesta huolimatta, ota yhteys päivystyspoliklinikkaan tai hoitotiimiisi.
Miten hyperglykemiajakson jälkeen pitää toimia
Kun verensokerisi on ollut korkea, tietyt toimenpiteet voivat olla tarpeen.
Sinun on ehkä tarkkailtava verensokeriasi tavallista tiheämmin, jotta voit olla varma siitä, että hyperglykemian hoito on tehonnut.
Lisäksi sinun voi olla tarpeen säätää insuliiniannoksiasi. Keskustele tästä hoitotiimisi kanssa, huomioiden insuliiniannostesi ajankohta sekä mitä insuliinia käytät
Käänny aina diabeteshoitotiimisi puoleen, jos sinulla on kysyttävää verensokeristasi tai diabeteksesi hoidosta.
Vaikean hyperglykemian akuutti hoito
Korkeaan verensokeriin liittyviä diabeettisia hätätilanteita on pääasiassa kahdenlaisia: diabeettinen ketoasidoosi (DKA) ja hyperosmolaarinen hyperglykeeminen oireyhtymä.
Kummassakin näistä verensokeri on korkea ja elimistö on kuivunut. Kummankin hoito on samankaltaista, joskin hoidot voivat erota nopeudeltaan:
- Nesteytys. Nestettä annetaan yleensä tiputuksena laskimoon. Nesteytyksen tarkoitus on kumota näiden tilojen aiheuttama vaikea kuivuminen.
- Insuliinin anto. Insuliinia voidaan antaa tiputuksena laskimoon määrätyllä nopeudella. Insuliinin anto auttaa laskemaan verensokerin normaalimmalle tasolle.
- Elektrolyyttien anto. Näissä tiloissa tiettyjen veren mineraalien (elektrolyyttien) pitoisuudet voivat muuttua poikkeaviksi. Tiputuksena voidaan siksi antaa myös elektrolyyttejä, kuten kaliumia, kunnes pitoisuudet ovat normalisoituneet.
Jos olet huonovointinen, etenkin, jos olet mitannut ketoaineesi ja ne ovat koholla, hakeudu päivystyspoliklinikalle.
Hyperglykemian ennaltaehkäisy
Jos verensokerisi on ollut toistuvasti korkea tai olet saanut hoitoa hyperglykemiaan liittyvän hätätilanteen vuoksi, keskustele hoitotiimisi kanssa eri tavoista, joilla voit pitää verensokerisi tavoitealueella.
Hoitotiimi auttaa sinua selvittämään, mikä saa verensokerisi kohoamaan tavoitealueen yläpuolelle tai estää diabeteshoitoa vaikuttamasta toivotulla tavalla. Jollei hoidon toteutuksessa ole vikaa, mutta hyperglykemia on edelleen ongelma, hoitotiimi saattaa ehdottaa muutoksia insuliiniannosteluusi verensokerin hallinnan helpottamiseksi.
Tutkimusten mukaan henkilöt, joiden verensokeri on useammin tavoitealueella
- mittaavat verensokeria useammin
- unohtavat harvemmin ottaa insuliiniannoksia
- ottavat ateriainsuliinin ennen ateriaa, eivät aterian aikana tai sen jälkeen
- liikkuvat enemmän.
Jos epäilet hyperglykemiajaksojesi johtuvan verensokerin mittaamiseen liittyvistä ongelmista, keskustele hoitotiimin kanssa sinulle sopivammasta tavasta seurata verensokeriasi.
Hyperglykemia eli korkea verensokeri voi aiheuttaa diabetekseen liittyviä komplikaatioita sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Ajan mittaan voit oppia tunnistamaan varhaiset hyperglykemian merkit.
Diabeteshoitotiimin opettamien menetelmien avulla sekä olemalla tietoinen verensokerisi tavoitealueesta voit ennaltaehkäistä hyperglykemiajaksoja tai vähentää niiden todennäköisyyttä.
Approval no. DIA.FI.268-01-NOV2023
Lähteet
- Mouri M, Badireddy, M. Hyperglycaemia. StatPearls. Treasure Island (FL): StatPearls Publishing; 2022 Jan. Available from: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK430900/
- JDFR. Type 1 Diabetes High Blood Sugar Symptoms: Hyperglycemia Symptoms. Accessed August 2022. Available at: https://www.jdrf.org/t1d-resources/about/symptoms/blood-sugar/high/
- Trachtenbarg, D. E. Diabetic Ketoacidosis. American Family Physician; 2005, 71(9): 1705-1714.
- Holt, RIG et al. The Management of Type 1 Diabetes in Adults. A Consensus Report by the American Diabetes Association (ADA) and the European Association for the Study of Diabetes (EASD). Diabetes Care. 2021; 44 (11): 2589–2625.
- Centers for Disease Control and Prevention (CDC). Manage Blood Sugar. Accessed April 2022. Available at: https://www.cdc.gov/diabetes/managing/manage-blood-sugar.html.
- Cooke, DW, Plotnick, L. Type 1 diabetes mellitus in pediatrics. Pediatr. Rev. 2008; 29: 374-385.
- Dhatariya, K. Blood Ketones: Measurement, Interpretation, Limitations, and Utility in the Management of Diabetic Ketoacidosis. The review of diabetic studies. 2016;13(4):217-225. doi:10.1900/RDS.2016.13.217.
- Simmons, JH et al. Differences in the Management of Type 1 Diabetes Among Adults Under Excellent Control Compared With Those Under Poor Control in the T1D Exchange Clinic Registry. Diabetes Care. 2013; 36 (11): 3573–3577.
- Deiss, D. et al. Improved Glycemic Control in Poorly Controlled Patients with Type 1 Diabetes Using Real-Time Continuous Glucose Monitoring. Diabetes Care. 2006; 29 (12): 2730–2732.
