Diabetes: hyperglykemia ja hypoglykemia, korkea ja matala verensokeri

Insuliinihormonilla on äärimmäisen tärkeä tehtävä elimistössä: sen avulla solut pystyvät ottamaan tärkeää polttoainettaan, glukoosia (sokeria) verenkierrosta. Insuliinia voi verrata avaimeen, joka avaa oven elimistön soluihin ja päästää glukoosin sisään.

Diabeetikoilla kyky tuottaa insuliinia on heikentynyt, ja tyypin 1 diabetesta sairastavilla tuotanto lakkaa lopulta kokonaan. Insuliininpuutos johtaa veren glukoosipitoisuuden (verensokerin) kohoamiseen. Diabeteksen hoidossa pyritään alentamaan korkeaa verensokeria ja saamaan elimistön glukoosiarvot tasapainoon. Hoidon yhteydessä puhutaan usein hyperglykemiasta ja hypoglykemiasta, mutta mitä ne oikein tarkoittavat?

Hyperglykemia – liian korkea verensokeri

Kun insuliinia ei ole riittävästi, jotta solut voisivat ottaa tarvitsemansa glukoosin, vereen kertyy liikaa glukoosia. Liian korkeaa veren glukoosipitoisuutta kutsutaan hyperglykemiaksi, tai arkisesti korkeaksi verensokeriksi.

Koska glukoosi ei pääse soluihin, joissa sitä käytettäisiin energiana, elimistön on hankkiuduttava siitä eroon virtsan kautta. Virtsan kautta poistuva sokeri vie mukanaan suuria määriä vettä, minkä vuoksi hyperglykemian yhteydessä on tarve virtsata usein ja paljon. Poikkeavan suuret virtsamäärät johtavat myös voimakkaaseen janoon.

Kun glukoosia ei pääse elimistön soluihin, solut

eivät saa tarvitsemaansa energiaa, mikä puolestaan aiheuttaa väsymystä ja voimattomuutta ja joskus myös huimausta ja pahoinvointia.

Hyperglykemian oireita:

• voimakas jano
• tiheä ja runsas virtsaaminen
• väsymys
• huimaus ja pahoinvointi.

Vaikea hyperglykemia voi johtaa diabeettiseen ketoasidoosiin, joka on vakava, kiireellistä sairaalahoitoa vaativa tila.

Hyperglykemian aiheuttama ketoasidoosi voidaan välttää seuraamalla verensokeria ja ottamalla ylimääräistä insuliinia silloin, kun verensokeri on koholla.

Helppo ja turvallinen tapa seurata verensokeria on jatkuva glukoosinseuranta (CGM), jossa veren glukoosipitoisuus on jatkuvasti nähtävissä. Jatkuvaan glukoosinseurantaan on olemassa eri vaihtoehtoja. Monet diabeetikot käyttävät tällä hetkellä reaaliaikaista CGM-järjestelmää, jolta voi myös saada varoituksia, ennen kuin verensokeri nousee liian korkeaksi. Kun kohoavasta verensokerista saa tiedon ajoissa, pitkään jatkuvan ja vaikean hyperglykemian voi ennaltaehkäistä.

Hyperglykemian määritelmä

Glukoosipitoisuus mitataan glukoosimolekyylien määränä yhdessä litrassa verta, ja siihen käytetään yksikköä mmol/l (millimoolia per litra). Hyperglykemia määritellään vähintään 7,0 mmol/l:n arvona paastotilassa (tai vähintään 11,0 mmol/l:n arvona oireilun yhteydessä).

Hypoglykemia – liian matala verensokeri

Koska diabeteksen hoidossa pyritään alentamaan liian korkeaa verensokeria, diabeteslääkitys voi joskus alentaa verensokeria liikaa. Verensokerin pitäminen tavoitealueella onkin monille haasteellista. Kun glukoosipitoisuus laskee alle arvon 4,0 mmol/l, puhutaan hypoglykemiasta. Hypoglykemia on yleisempää tyypin 1 diabeetikoilla, joilla ei ole omaa insuliinintuotantoa ja jotka saavat aina insuliinihoitoa.

Hypoglykemiaa on eriasteista. Useimmiten diabeetikko huomaa hypoglykemian itse ja voi korjata sen syömällä tai juomalla jotakin makeaa.

Vaikeassa hypoglykemiassa elimistöllä ei ole riittävästi polttoainetta elinten ja elintoimintojen ylläpitämiseen. Se on vakava tila, joka vaatii kiireellistä hoitoa. Jos verensokerin lasku jatkuu, seurauksena on lopulta tajuttomuus.

Verensokerin nopeaan laskemiseen ja hypoglykemian lähestymiseen liittyy monenlaisia oireita. Nämä matalan verensokerin tuntemukset voivat vaihdella eri henkilöiden välillä.

Hypoglykemian oireita:

• hikoilu
• tärinä tai vapina
• levottomuus tai ahdistus
• nälkä, pahoinvointi
• ärtyisyys
• huimaus tai sekavuus.

Hypoglykemian kumoamiseksi verensokeria on nostettava nopeasti syömällä tai juomalla jotakin makeaa, kuten rypälesokeritabletteja, mehua tai makeisia – joiden ei tässä tapauksessa pidä olla sokerittomia!

Koska hypoglykemia voi muuttua vakavaksi, on tärkeää kertoa etukäteen läheisille, mitkä matalaan verensokeriin viittaavat merkit ovat ja mitä läheiset voivat niitä havaitessaan tehdä.

Jatkuva glukoosinseuranta (CGM) on monille tehokas keino välttää matalan verensokerin tuntemukset. Sen avulla oma glukoosipitoisuus ja sen liikkeet ylös- ja alaspäin ovat jatkuvasti nähtävissä. Lisäksi varoitustoimintoja sisältävät CGM-järjestelmät voidaan ohjelmoida antamaan yksilöllisiä varoituksia ja hälytyksiä esimerkiksi silloin, kun verensokeri laskee nopeasti tai on vaarassa laskea kiireellisen matalaksi 20 minuutin kuluessa. Ennakkovaroitukset antavat usein riittävästi aikaa nauttia nopeita hiilihydraatteja hypoglykemian ennaltaehkäisemiseksi.