Diabetes ja korkea kolesteroli: miten ne liittyvät toisiinsa?

Diabetes ja korkea kolesteroli: miten ne liittyvät toisiinsa?

Kolesteroli ja diabetes ovat monella tavalla yhteydessä toisiinsa. Tässä artikkelissa kerrotaan mitä kolesteroli on, millä tavalla se liittyy diabetekseen ja miten kolesterolinsa voi pitää kurissa.

Mitä kolesteroli on?

Kolesteroli on vahamainen, rasvainen yhdiste, jota esiintyy kaikkialla elimistössä. Se on yksi elimistön lipoproteiineiksi eli lipideiksi kutsutuista rasvoista.

Elimistössä oleva kolesteroli on peräisin kahdesta lähteestä. Elimistö valmistaa kolesterolia itse, koska se tarvitsee sitä solujen, vitamiinien ja hormonien luomiseen. Näin ollen tietty määrä kolesterolia on terveellistä ja tarpeellista.

Lisäksi kolesterolia imeytyy elimistöön eläintuotteista, kuten lihasta ja maitotuotteista. Jos eläintuotteita, jotka sisältävät runsaasti tyydyttyneitä rasvoja ja transrasvoja, syödään liikaa, elimistössä voi olla liikaa kolesterolia.

Korkea kolesterolipitoisuus voi olla haitallista etenkin sydämelle ja verisuonistolle ja siten lisätä esimerkiksi sydäntautien ja aivohalvausten riskiä.

Kolesterolia on kahta tyyppiä:

• LDL (low density lipoprotein) eli niin sanottu ”paha kolesteroli”. Pelkkää kolesteroli-sanaa käytettäessä viitataan yleensä LDL-kolesteroliin. Suuri LDL-kolesterolin määrä on yhdistetty suurentuneeseen sydän- ja verisuonitautiriskiin.
• HDL (high density lipoprotein) eli niin sanottu ”hyvä kolesteroli”. Suuri HDL-kolesterolin määrä on yhdistetty pienentyneeseen sydän- ja versisuonitautiriskiin.

Jos sinulla on liikaa LDL-kolesterolia ja/tai liian vähän HDL-kolesterolia, kolesteroli voi yhdistyä tiettyjen muiden aineiden kanssa ja kertyä valtimoiden seinämiin, mikä ahtauttaa valtimoita ja voi aiheuttaa tukoksia. Kertymiä kutsutaan plakeiksi, ja niiden esiintymistä kutsuttiin ennen verisuonten kalkkeutumiseksi ja nykyään valtimotaudiksi tai ateroskleroosiksi.

Triglyseridit ovat toinen tärkeä lipidien (rasva-aineiden) tyyppi elimistössä. Matalaan HDL-kolesteroliin ja/tai korkeaan LDL-kolesteroliin yhdistettynä myös korkea triglyseridipitoisuus lisää valtimotaudin – ja siten esimerkiksi sydäntautien ja aivohalvausten – riskiä.

Kolesteroli ja diabetes: miten ne liittyvät toisiinsa?

Tyypin 1 diabetes lisää korkeiden LDL- ja triglyseridipitoisuuksien todennäköisyyttä insuliinin puutteesta johtuvan riittämättömän verensokerin hallinnan vuoksi. Diabeteksella on myös taipumus vähentää HDL-kolesterolin määrää. Tämä lisää sydän- ja verisuoniongelmien riskiä.

Tyypin 2 diabeteksessa HDL-kolesterolin pitoisuus on tyypillisesti matala ja triglyseridipitoisuus korkea.

Kun diabeteksen yhteydessä todetaan poikkeavia veren rasva-arvoja, diagnoosina saattaa olla ”diabeettinen dyslipidemia”.

Mikä diabeettinen dyslipidemia on?

Diabeettinen dyslipidemia on tila, joka voi lisätä valtimotaudin ja varhaisen sepelvaltimotaudin riskiä.

Valtimotaudissa rasvakertymät ahtauttavat ja jäykistävät valtimoita, mikä lisää sydänkohtausten, aivohalvausten ja ääreisvaltimotaudin riskiä.

Korkean kolesterolin riskisi

Korkealle kolesterolille altistavia tekijöitä on monia. Osa niistä on perinnöllisiä ja osa hankinnaisia (elintapatekijöitä).

Korkean kolesterolin riskitekijöitä ovat:

• miehillä yli 45 vuoden ikä ja naisilla yli 55 vuoden ikä
• varhaista valtimotautia tai varhaisia sydän- ja verisuonitauteja suvussa
• korkea verenpaine
• diabetes
• tupakointi
• matala HDL-kolesteroli
• liiallinen tyydyttyneiden rasvojen ja transrasvojen syöminen
• liikunnan vähyys
• ylipaino tai lihavuus. 

On tärkeää, että annat mitata kolesteroliarvosi säännöllisesti verikokeilla ja että lääkäri arvioi koetulokset. Silloin olet tietoinen arvoistasi ja voit tarvittaessa vaikuttaa niihin ja siten vähentää sydän- ja verisuoniongelmien riskiä.

Korkean kolesterolin ennaltaehkäisy diabeteksessa

Jos sinulla on diabetes, voit edistää ”pahan” kolesterolin ja triglyseridien kurissa pysymistä hallitsemalla verensokeriasi.

On myös muita keinoja, joiden avulla voit pitää lipidiarvosi terveellisillä tasoilla ja vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Seuraavat suositukset soveltuvat sekä kolesteroliarvojen parantamiseen että diabeettisen dyslipidemian hallintaan, jos olet saanut kyseisen diagnoosin.

Noudata sydämelle terveellistä ruokavaliota

Tutkimusten mukaan tietyt ruokavalinnat voivat parantaa kolesteroliarvoja diabetesta sairastavilla.

• Suositeltava ruokavalio sisältää
  • runsaasti kasviksia (juureksia, vihanneksia, palkokasveja, marjoja, hedelmiä) ja täysjyväviljaa
  • vähän ravitsemuksellisesti vähäarvoisia, sokeria ja vähäkuituista viljaa sisältäviä, ruokia ja juomia
  • niukasti kovaa rasvaa (tyydyttynyttä ja transrasvaa)  
  • kohtuullisesti pehmeää rasvaa
  • vähän suolaa
  • enintään kohtuullisesti alkoholia
• Rajoita rasvan kokonaissaantiasi. Rasvan osuuden ei pidä olla enempää kuin 20–35 % energiansaannistasi.
• Syö vähemmän tyydyttyneitä rasvoja ja transrasvoja, joita on esimerkiksi:
  • snackseissa 
  • paistetussa ruoassa
  • makeisissa
  • friteeratussa ruoassa
  • punaisessa lihassa
  • lihajalosteissa, kuten pekonissa ja makkaroissa
  • voissa
  • täysmaidossa.
  • trooppisissa öljyissä (kuten kookos-, shea-, palmu- ja palmuydinöljyt).
• Syö pääasiassa ”pehmeitä” eli kerta- ja monityydyttämättömiä rasvoja, joita on esimerkiksi:
  • pähkinöissä ja siemenissä 
  • kasviperäisissä ei-trooppisissa öljyissä (esim. oliiviöljy)
  • avokadossa
  • rasvaisessa kalassa, kuten lohessa ja makrillissa.
• Syö enemmän kuitua. Runsaskuituisia elintarvikkeita ovat tuoreet vihannekset, täysjyvätuotteet, palkokasvit ja kokonaiset hedelmät. Runsaskuituinen ruoka voi vähentää sydäntautien riskiä.

Elintapamuutokset

Seuraavat elintapamuutokset voivat parantaa diabetesta sairastavien lipidiarvoja:

• Laihduttaminen (jos lääkäri neuvoo sinua tekemään niin). Pienetkin painon muutokset voivat parantaa verensokeri- ja lipidiarvoja. Jos olet erittäin ylipainoinen ja sinulla on diabetes, lääketieteellisistä painoa alentavista menetelmistä, kuten lihavuusleikkauksista tai laihdutuslääkkeistä, saattaa olla apua.
• Liiku enemmän. Pyri vähintään 150 minuuttiin kohtalaisen rasittavaa kuntoliikuntaa viikossa tai 90 minuuttiin voimakkaasti rasittavaa kuntoliikuntaa viikossa. Kokeile kävellä reippaasti 30–60 minuuttia päivässä, ja tee päivän aikana enemmän fyysisiä askareita, kuten puutarha- tai kotitöitä. Lue artikkelimme liikunnasta ja diabeteksesta.
• Vähennä alkoholin käyttöä tai älä käytä sitä ollenkaan. Jos käytät alkoholia, rajoita käyttö korkeintaan yhteen annokseen päivässä, jos olet nainen, tai korkeintaan kahteen annokseen päivässä, jos olet mies. Alkoholi lisää energiansaantia, joten harkitse alkoholin pois jättämistä, jos haluat laihtua. Pyri myös rajoittamaan alkoholin käyttöä, jos triglyseridisi ovat koholla, sillä alkoholi voi nostaa niitä entisestään.
• Lopeta tupakointi. Tupakointi ja vapettaminen vähentävät HDL-kolesterolin määrää. Tupakoinnin lopettaminen voi auttaa sekä alentamaan LDL-kolesterolia että nostamaan HDL-kolesterolia. Muista, että tupakoinnin lopettamiseen on saatavilla neuvontaa ja nikotiinikorvausvalmisteita.

Avun ja tuen saaminen

Ravitsemusneuvoja tai ravitsemusterapeutti voi auttaa sinua saavuttamaan paino- ja ruokavaliotavoitteesi ja pitämään kolesterolisi kurissa.

Ravitsemusterapeutti on tärkeä osa diabeteshoitotiimiäsi. Hän voi auttaa sinua laatimaan yksilöllisen ruokavaliosuunnitelman ja tukea sinua sen noudattamisessa. Ruokavaliosuunnitelmassa huomioidaan myös se, kuinka paljon liikut, sekä mahdolliset lääkkeesi.

Yhteistyö diabeteshoitotiimin kanssa on useimmiten paras tapa luoda hyvä hoitosuunnitelma, jonka avulla saavutat terveyteesi liittyvät tavoitteet. Muista, että hoitotiimin tehtävä on tukea sinua, joten älä epäröi kääntyä tiimin puoleen, jos tarvitset apua tai selvennystä.

Verikokeiden säännöllisyys

Veren rasva-arvojen seuraamisen sopiva tiheys riippuu useasta tekijästä, kuten iästäsi ja sydän- ja verisuonitautien riskisi suuruudesta.

Tavanomainen suositus on mitata lipidiarvot noin kerran vuodessa, tai useammin, mikäli arvoja pyritään parantamaan tietylle tasolle.

Jos olet alle 40-vuotias:

• Mittauta lipidiarvosi diabeteksen toteamisen yhteydessä.
• Jos arvot ovat normaalit, niitä voidaan seurata 2–5 vuoden välein.

Jokaisessa tutkimuksessa on mitattava kokonaiskolesteroli, HDL-kolesteroli, triglyseridit ja LDL-kolesteroli.

Korkean kolesterolin hoito

Jos kolesterolisi on verikokeissa koholla, lääkäri tai muu diabeteshoitotiimisi suosittelee sinulle todennäköisesti edellä mainittuja elintapamuutoksia. Niitä ovat mm:

• ravinnosta saatavien tyydyttyneiden rasvojen ja kolesterolin vähentäminen
• laihdutus
• liikunnan lisääminen
• tupakoinnin lopettaminen.

Jos elintapamuutokset ja ravitsemusterapia eivät auta, lääkäri saattaa määrätä rasva-arvojesi ja yksilöllisen sydän- ja verisuonitautiriskisi perusteella kolesterolilääkkeitä, kuten statiineja, sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyyn.

Keskustele lääkärin tai muun diabeteshoitotiimisi kanssa yksilöllisistä kolesterolitavoitteistasi ja siitä, miten ne voidaan parhaiten saavuttaa.

Jos lääkäri määrää sinulle kolesterolilääkityksen, sinut voidaan pyytää uusiin verikokeisiin, kun lääkityksen aloittamisesta on kulunut 4–12 viikkoa. Tämän jälkeen lipidiarvojasi seurataan lääkärin arvioinnin perusteella 3–12 kuukauden välein.

Lääkityksen määräämisen yhteydessä suositellaan usein myös elintapamuutoksia. Sinua voidaan esimerkiksi kehottaa lisäämään kasvisterolien ja omega-3-rasvahappojen määrää ruokavaliossasi tai noudattamaan Välimeren ruokavaliota.

Kolesteroli ja diabetes: lyhyesti

Jos sinulla on diabetes, on tärkeää, että kolesteroliarvosi mitataan säännöllisesti.

Vaikka diabetes lisää korkean kolesterolin todennäköisyyttä, on monia keinoja, joiden avulla voit pitää arvosi hyvinä ja ennaltaehkäistä sydän- ja verisuonitauteja. Muista, ettet ole yksin: diabeteshoitotiimiltä saat tarvitessasi apua verenkiertoelintesi terveyden edistämiseen.

DIA.FI.371-01-APR2025