Masennus, mielenterveys ja diabetes: miten ne liittyvät toisiinsa?

Diabeteksen kaltaisen kroonisen sairauden kanssa elävän on erityisen tärkeää huolehtia niin fyysisestä kuin psyykkisestäkin terveydestään.

Mielenterveysongelmat ovat melko tavallisia diabeteksessa. Tämä artikkeli käsittelee mahdollisia syitä tähän, millaisia ongelmat voivat olla ja millaista apua niihin on saatavilla.

Miten diabetes ja mielenterveys liittyvät toisiinsa?

Noin kolmanneksella diabetesta sairastavista henkilöistä on mielenterveys- tai sosiaalisia ongelmia, jotka vaikeuttavat diabeteksen hallintaa. 

Erilaisilla psyykkisillä häiriöillä – kuten masennuksella, ahdistuksella, uniongelmilla ja syömishäiriöillä – on havaittu yhteys diabetekseen.

Mielenterveysongelmat voivat vaikeuttaa diabeteksen itsehoitoa ja hoitosuunnitelman noudattamista.  Ne voivat myös lisätä diabeteskomplikaatioiden riskiä.

Diabetesstressi

Diabetesstressillä tarkoitetaan negatiivisia tunteita, kuten levottomuutta ja alakuloa, joita diabeteksen kanssa eläminen voi aiheuttaa.

Diabetesstressiin kuuluvat:

• diabeteksen kanssa elämisestä koituva henkinen taakka
• diabeteksen itsehoitoon liittyvä stressi
• läheisiin ihmissuhteisiin (kumppani, ystävät ja perhe) liittyvä stressi
• stressi yhteydenpidosta terveydenhuoltoon.

Diabetesstressillä voi olla huomattava vaikutus diabetekseen, sillä sen on osoitettu huonontavan verensokerin hallintaa.

Lisäksi diabetesstressin on todettu voivan nostaa verenpainetta, lisätä sydänongelmien riskiä ja huonontaa elämänlaatua.

Jos diabeteksen itsehoito tuntuu raskaalta tai vaikuttaa negatiivisesti ihmissuhteisiisi, käänny diabeteshoitotiimisi puoleen. Heidän kauttaan voit saada tarvitsemaasi apua ja tukea.

Diabetes ja masennus

Diabetes lisää masennuksen riskiä. Tutkimustulokset masennuksen yleisyydestä diabetesta sairastavilla aikuisilla ovat kuitenkin ristiriitaisia. Joidenkin tutkimusten mukaan masennus on 2–3 kertaa yleisempää diabetesta sairastavilla aikuisilla verrattuna kokonaisväestöön ja joidenkin mukaan vain noin 60 prosenttia yleisempää.

Diabeteksen kanssa elämisen haasteet voivat olla yksi syy masennuksen yleisyyteen. Diabetes voi myös aiheuttaa fysiologisia muutoksia, joilla on vaikutusta mielialaan. Diabeteksen on joissakin tutkimuksissa havaittu vaikuttavan masennusriskiin siten, että tietyt immuunijärjestelmän osat aktivoituvat ja toiminta tietyillä aivoalueilla lisääntyy.

Masennus voi puolestaan vaikuttaa huomattavasti yleiseen vointiin ja diabetekseen. Masennusoireet on yhdistetty heikentyneeseen kykyyn huolehtia itsestään ja huonontuneeseen verensokerin hallintaan. Sekä lievät masennusoireet että vaikeampi, diagnosoitu masennus voivat lisätä diabeteskomplikaatioiden riskiä. Masennuksella on myös yhteys tyypin 2 diabeteksen puhkeamiseen, sillä masennuksesta kärsivien henkilöiden todennäköisyys sairastua tyypin 2 diabetekseen on 40–60 prosenttia suurentunut.

Jos tunnet itsesi masentuneeksi diabeteksen takia tai muista syistä, käänny aina ensin diabeteshoitotiimisi puoleen. He auttavat sinua saamaan tarvitsemaasi apua ja tukea.

Diabetes, stressi ja ahdistus

Diabeteksen kanssa eläminen voi aiheuttaa sekä stressiä että ahdistusta. 

Ahdistusoireet ovat yleisiä. Erään tutkimuksen mukaan noin 14 prosenttia diabetesta sairastavista kärsii yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä ja noin kolminkertainen määrä ahdistusoireista.

Ahdistus ja stressi voivat puolestaan vaikeuttaa diabeteksen itsehoitoa ja hallintaa. Useita tutkimuksia käsittävässä meta-analyysissa havaittiin tilastollisesti merkitsevä yhteys huonontuneen verensokerin hallinnan ja diagnosoidun ahdistuneisuushäiriön välillä, joskaan tutkijat eivät ole yksimielisiä tästä yhteydestä. 

Pitkäaikainen ahdistus saattaa myös lisätä tyypin 2 diabetekseen sairastumisen riskiä. Tiettyjen stressityyppien on havaittu lisäävän tätä riskiä jopa 20 prosentilla ja vaikean stressin (esimerkiksi traumaperäisen stressihäiriön) jopa 40 prosentilla.

Ahdistuksen ja stressin taustalla voi olla monia syitä, joista osa voi liittyä diabetekseen ja osa johonkin muuhun. Joitakin esimerkiksi hermostuttaa antaa itse itselleen pistoksia. 

Ahdistuksen tai stressin syystä riippumatta diabeteshoitotiimisi voi auttaa sinua joko opettamalla sinulle tehokkaita keinoja sen hallitsemiseksi tai ohjaamalla sinut asiantuntevan ammattilaisen luokse.

Diabetes ja syömishäiriöt

Diabeteksella on yhteys useisiin syömishäiriöihin.

Bulimia eli ahmimishäiriö on mielenterveyshäiriöksi laskettava syömishäiriö. Sen oireisiin kuuluvat ahmiminen (suuren ruokamäärän nopea syöminen) ja ahmimista seuraava ”kompensoiva” itse aikaansaatu oksentaminen, ulostuslääkkeiden käyttö tai äärimmäinen liikunta.

Anoreksia eli laihuushäiriö on toinen diabetekseen yhdistetty syömis- ja mielenterveyshäiriö. Anoreksiaa sairastava henkilö pyrkii laihtumaan mahdollisimman paljon vähentämällä ruoan määrää ja lisäämällä liikuntaa. Sairaus voi olla hengenvaarallinen, ja se on yksi tavallisimmista mielenterveyshäiriöihin liittyvistä kuolinsyistä.

Syömishäiriöt ovat tavallisempia diabeteksen kanssa elävillä verrattuna kokonaisväestöön. Tämä koskee etenkin naisia, joilla on tyypin 1 diabetes. Bulimiaa esiintyy enemmän tyypin 1 diabetesta sairastavilla kuin diabetesta sairastamattomilla naisilla.

Anoreksia ja muut syömishäiriöt voivat olla hyvin vahingollisia terveydelle ja vaikuttaa suuressa määrin diabeteksen hallintaan. Anoreksiaa tai bulimiaa ja diabetesta sairastavilla henkilöillä on huomattavasti suurempi riski saada diabeteskomplikaatioita, jos he ottavat laihtumistarkoituksessa liian vähän insuliinia kehonsa tarpeeseen nähden.

Jos sinulla on jokin syömishäiriö, paras tapa parantua on hakea apua mahdollisimman pian.

Avun saaminen

Jos sinulla on diabetes ja kärsit mielenterveysongelmista tai tunnet jonkun tällaisessa tilanteessa olevan, ongelmiin on saatavilla apua.

Ensin kannattaa aina kääntyä diabeteshoitotiimin puoleen. Tiimin ammattilaisilta saat tukea, itsehoito-ohjeita tai tarvittaessa lähetteen sopivalle asiantuntijalle.

Yksi mahdollinen avun muoto on psykoterapia, esimerkiksi kognitiivinen käyttäytymisterapia. Psykoterapiahoitojen on osoitettu parantavan myös verensokerin hallintaa.

Diabeteshoitotiimiisi saattaa kuulua psykologi, mutta voit myös saada tiimiltä lähetteen asianmukaiselle mielenterveyden ammattilaiselle. 

Myös ystävien, perheenjäsenten ja muiden diabetesta sairastavien henkilöiden kanssa puhuminen voi auttaa.

Monilla diabetesta sairastavilla henkilöillä on mielenterveysongelmia, jotka voivat ilmetä esimerkiksi stressinä, masennuksena, ahdistuksena tai syömishäiriöinä.

Jos kamppailet psyykkisen terveytesi kanssa, muista, ettet ole yksin. Ystävien ja perheen lisäksi voit saada tukea diabeteshoitotiimiltäsi. Tarvittaessa hoitotiimi voi myös ohjata sinut eteenpäin asiantuntevaan hoitoon.

DIA.FI.364-01-JAN2025