Yksinkertaistetusti ilmaistuna ”kyllä”. Todellisuudessa asia on kuitenkin paljon monimutkaisempi. Liikunnan teholla on valtava merkitys. Matalatehoinen liikunta on yleisesti ottaen todella tehokas tapa alentaa verensokeria. Kova treeni – jossa muodostuu maitohappoa (tai oikeammin sanottuna laktaattia) ja erittyy stressihormoneja, kuten adrenaliinia – saa sen sijaan verensokerin nousemaan.

Kilpailuissa, joissa annan kaikkeni ja olen myös henkisesti latautunut ja jännittynyt, verensokerini nousee lähes aina korkeaksi.

On mutkikasta yrittää ennustaa, kuinka paljon liikunnan aikana vapautuvat hormonit vaikuttavat verensokeriin. Kovissa treeneissä minulla on tapana ottaa urheilujuomaa suorituskyvyn parantamiseksi, ja sen takia myös insuliinin annostelu voi joskus olla tarpeen. Pitkissä matalatehoisissa harjoituksissa joudun sitä vastoin usein ottamaan urheilujuomaa, jottei verensokeri laske liikaa.

Jos verensokeri on noussut hyvin korkeaksi insuliinin puutteen takia, kaikenlainen liikunta voi olla vaarallista. Ketoainepitoisuudet voivat silloin nousta nopeasti ongelmallisen korkeiksi.

Asiaan vaikuttavat myös monet muut tekijät, kuten onko aamu vai ilta, mitä olen tehnyt aiemmin päivän aikana, olenko jo treenannut useamman tunnin, olenko hyvin ravittu ja mitkä hormonitasoni ovat. Verensokerin reagointia seuraavaan treeniin on siis vaikeaa ennustaa tarkasti. Pyrinkin olemaan joustava ja annostelemaan sekä insuliinia että energiaa harjoituksen aikana.

 Liikunnan teholla on valtava merkitys verensokerille.

Kuva: Andreas Carlsson @sportgrabben

DIA.FI.229-01-AUG2023