Koira tuli viiden minuutin välein nuuhkimaan minua.

Minulla itselläni ei ole lemmikkejä, mutta ystävilläni ja sukulaisillani on. Tiedän, että joillakin tyypin 1 diabetesta sairastavilla ihmisillä on hypokoira, joka on koulutettu havaitsemaan ja ilmaisemaan, milloin verensokeri on alhainen tai korkea. Se on mielestäni todella coolia!

Kun olin nuorempi (silloin kun verensokeri mitattiin pistämällä sormenpäähän), tädilläni ja sedälläni oli saksanpaimenkoira. Kun menin kerran heille kylään, koira alkoi käyttäytyä oudosti minua kohtaan. Aluksi emme tajunneet, mitä koira yritti kertoa, kun se tuli tönimään ja tuuppasi minut melkein kumoon. Kävi ilmi, että aina kun koira yritti saada huomioni tällä tavoin, verensokerini laski tai oli jo matala.

Kun olimme kävelyllä ja minä pyöräilin edellä, koira kävi aina viiden minuutin välein nuuhkimassa minua. Jos verensokerini oli kunnossa, se ei tehnyt mitään. Jos verensokerini oli kuitenkin laskemassa, koira yritti saada huomioni tönimällä minua ja huitomalla minua tassullaan. Se oli kuin vieressä olisi ollut elävä verensokerimittari.

Kaikki koirat eivät pysty tähän, ja hypokoirat saavat erityisen koulutuksen, mutta tämä saksanpaimenkoira vain luonnostaan pystyi siihen. Olen melko varma, että hankin itsekin tulevaisuudessa koiran, mutta jää nähtäväksi, onko se tavallinen vai hypokoira.
 

DIA.FI.338-01-JUL2024